rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin mansardikattoinen yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on rakennettu 1920-luvulla. Rakennus on tyypillinen 1920-30-lukujen hirsitalo, joka on kuitenkin menettänyt osan alkuperäisistä piirteistään 1980-luvun peruskorjauksessa. Säilyneitä piirteitä ovat sauma-peltikatettu mansardikatto, t-muotoiset ikkunat ja julkisivujen laudoitus-. ja listoitustapa. Tontilla on säilynyt vanha maakellari. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet pääosin perinteisenä tontin jakamisesta huolimatta.

Asuinrakennus on alueen suurmaanomistajan Simolan lapsilleen rakennuttama talo. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, perheen asunto puutalossa, on säilynyt.

Kohde sijaitsee Vähävartiankadun päässä, Pispalan valtatieltä etelään vietävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvun asuinrakennus sekä maakellari.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Alkujaan paljon suurempi pihapiiri on kuulunut Simolan maihin ja tila on ollut nimeltään Rauhala. Tila on käsittänyt tämän tontin lisäksi läntisen ja eteläisen naapuritontin. Päärakennus oli eteläpuolella sijaitseva Frans ja Anni Simolan asuinrakennus, josta on käytetty myös nimitystä Pikku-Simola ja Opettaja-Simolan talo. Frans Simola oli alueen suurmaanomistajan ja paikallispolitiikassakin vaikuttaneen Hugo Simolan poika. Frans Simolan poika Aimo Simola puolestaan hyhkyn koulun opettaja.

Vähävartiankatu 2 asuinrakennus rakennettiin 1920-luvulla Frans Simolan lapsille. Talossa on asunut pitkään tuomari Alpo Simola, hänen vaimonsa Bertta ja perheen kuusi lasta. Rakennuksen hirsirunko on saatettu tuoda Terijoelta. Tilan läntinen matala aumakattoinen rakennus (Vähävartiankatu 4) toimi palvelusväen asuinrakennuksena ja myöhemmin ns. Karin kauppana. Rakennus on 2000-luvulla korotettu kerroksella ja muutettu satulakattoiseksi, eikä se ole enää tunnistettavissa vanhaksi rakennukseksi. Lisäksi pihapiiriin kuuluivat ainakin tontin länsireunalla pieni pihasauna, betonista ja tiilestä rakennettu maakellari sekä suurehko suorakaiteen muotoinen navettarakennus. Maakellari on säilynyt Vähävartiankatu 2 asuinrakennuksen pohjoispuolella. Navetta sijaitsi tontin kaakkoiskulmassa pääty Pispalan valtatielle päin. Se purettiin 1940-luvulla valtatien leventämisen ja suoristamisen yhteydessä.

Pihapiiri on jaettu 1900-luvun loppupuolella kolmeksi erilliseksi tontiksi, eikä aiemmin yhtenäinen pihapiiri ole enää havaittavissa. Vähävartiankatu 2 kiinteistön nykyiset omistajat ostivat talon Valkamilta, jotka olivat tehneet talossa peruskorjauksen vuonna 1987.

Kohteen lähiympäristössä on pääosin erityyppisiä 1900-luvun alun rakennuksia. Länsipuolinen asuinrakennus on hiljattain korotettu, eikä se ole enää tunnistettavissa vanhaksi rakennukseksi. Luoteispuolella on Pispalan seurakuntatalo ja kirkko.

Tontti on rajaamaton ja pihamaa vaikuttaa osittain yhteiseltä lännen puoleisen naapuritontin kanssa. Kasvillisuus on runsasta, vaahteraa, sireeniä, orapihlajaa, kanukkaa, villiviini ja jalokuusi sekä erilaisia kukkaistutuksia. Ajotie pihaan on hiekkapintainen, ajoluiska kivijalan autotallille betonikivetty. Kasvilisuus ja pihan pinnat ovat pääosin perinteiset, mutta alkuperäinen kolmen asuinrakennuksen ja piharakennusten muodostama pihapiiri on kadonnut.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 97.

- Helenius Kyllikki, Pispala, Tampereen pääkaupunki. Tampere-seura. Tampere 2001.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja