rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin asuinrakennus 001 on 1900-luvun alussa rakennettu huoneen ja keittiön hirsimökki, jota on laajennettu 1920-luvulla. Siinä on ollut 4 asuntoa, jotka on peruskorjauksessa yhdistetty. Piharakennuksessa on liiteri, ulkohuoneet, sauna ja eläinsuoja. Rakennukset ovat säilyttäneet ominaispiirteensä erinomaisesti. Pihan yleisilme on perinteinen ja siellä on säilynyt joitain rinnepihalle tyypillisiä elementtejä, kuten polkuja, tasanteita, penkereitä ja kasvillisuutta.

Asuinrakennus edustaa Pispalassa yleistä esikaupunkimaista tapaa laajentaa taloa perheen tilantarpeen kasvaessa tai varallisuuden lisääntyessä. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee Kannaksenkadun, Mooseksenmäen ja Vannekadun kulmauksessa, liikenteen solmukohdassa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Pihalla ja rakennuksilla on merkitystä sekä Kannaksenkadun että Mooseksenmäen katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun, Mooseksenmäen ja Vannekadun kulmauksessa, Kannaksenkadulta etelään laskevassa rinteessä. Tontilla on kahdessa vaiheessa 1900-luvun alussa rakennettu asuinrakennus sekä piharakennus.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tontti on kuulunut Simolalle ja ollut pitkään vuokrattuna. Tontille on 1900-luvun alussa rakennettu pieni huoneen ja keittiön hirsimökki. Rakentaja on saattanut olla Finlaysonin puuvillatehtaalla töissä, sillä välipohjat ja hirren välit on kiinteistön omistajan mukaan eristetty pumpulista saadulla lumpulla. 1920-luvulla rakennusta on jatkettu länsipäädystä huoneen ja keittiön kokoisella osalla. Laajennuksen jälkeen rakennuksessa oli yhteensä 4 asuntoa. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön 1986, mistä lähtien asuinrakennusta on kunnostettu. Asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön.

Kohteen lähiympäristössä on sekä 1900-luvun alun rakennuksia että uudisrakennuksia. Koillispuolella on 1980-luvun omakotitalo. Kaakkois- ja eteläpuolille on rakennettu 2000-luvulla kookkaat huonosti ympäristöönsä soveltuvat omakotitalot. Muut lähitonttien rakennukset ovat mittakaavaaltaan pieniä 1900-luvun alun rakennuksia.

Tonttia on aidattu pytyrima-aidalla sekä metalliverkkoaidalla. Käynti pihaan on portista Kannaksenkadulta, ajoliittymä on tontin lounaiskulmassa Moosenksenmäestä. Rinnetonttia on pengerretty pulterikivillä ja maavalleilla. Pihalla kasvaa sireenejä, vaahteroita, mänty ja haapa sekä muutamia pensaita. Pihan polkuja on päällystetty liuskekivillä. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuin- ja piharakennuksessa.

Pihapiirin ja rakennusten keskeisen aseman säilyminen katujen kulmauksessa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 10.8.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 93.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.

Kiinteistön omistaja