rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus ja puurakenteinen suurehko piharakennus ovat peräisin 1920-luvulta. Rakennuksiin tehtyjen muutosten vuoksi rakennusperinteiset arvot on pääosin menetetty. Rakennusten perusmuoto ja pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovatkin säilyneet perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen kivijalassa on toiminut maitokauppa ja piharakennuksessa autokorjaamo. Maitokaupan sijainti on yhä hyvin hahmotettavissa kadulle aukeavasta sisäänkäynnistä ja näyteikkunoista.

Pohjanmaantien, entisen maantien ja Keksikujan kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan Pohjanmaantien katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pohjanmaantien varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A1).

Kohde sijaitsee Pohjanmaantien ja Keksikujan kulmauksessa, katuliittymä tontille on Keksikujalta. Tontti nousee Pohjanmaantieltä koilliseen ja sillä sijaitsee 1920-luvulla rakennetut omakotitalotyyppinen asuinrakennus ja piharakennus.

Kohde muodostuu asuin ja piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset on rakennettu 1920-luvulla. Pohjanmaantien katulinjassa kiinni sijaitseva asuinrakennus on muistitiedon mukaan rakennettu vuonna 1928 vanhan siirretyn talon hirsistä leskelle, joka työskenteli Tampellassa ja piti talon valmistuttua kivijalassa maitokauppaa 1960-luvulle asti. Pihalla sijaitsevaa maakellaria kerrotaan käytetyn sodan aikana pommisuojana. Piharakennuksessa on toiminut autokorjaamo 1960-luvulla. Pohjanmaantien leventämisistä johtuen asuinrakennusta kerrotaan joudutun siirtämään kolme kertaa koilliseen päin. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet kiinteistön 1990-luvun lopussa ensimmäisen asukkaan perikunnalta ja tehneet peruskorjauksen.

Kohteen lähiympäristössä olevat rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Luoteessa on useita asuntoja käsittävä entinen vuokratalo. Muut ympäröivät rakennukset ovat yhden perheen omakotitaloja. Kaakonpuolisen tontin vanhat rakennukset on purettu ja tontille on tarkoitus uudisrakentaa.

Tonttia rajaa valkoiseksi maalattu pystylauta-aita, joka on lounaassa matalan harkko- ja betonimuurin päällä. Luoteessa Keksikujan puolella on tontin sorapintainen ajoliittymä. Kivijalan liiketilaan kadulta johtanut porrassyvennys kaiteineen on katualueella. Pihalla kasvaa lehtipuita, pihlajia, vaahteroita ja vanhoja kookkaita sireenipensaita. Pihan pintoja on uudistettu mm. pengertämällä.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 liiketilan säilyminen hahmotettavissa (näyteikkunat ja sisäänkäynti kadulle).

Pihapiirin ja asuinrakennuksen 001 aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 6.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 19.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Vanhoja valokuvia kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja