rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaksi alkujaan paritupatyyppistä asuinrakennusta ovat 1800-luvun lopusta ja pieni puurakenteinen pihasauna 004 1900-luvun alusta. Asuinrakennuksiin on tehty jonkin verran muutoksia peruskorjauksissa, mutta niiden perusmuoto ja joitain piirteitä (mm. kapea runko, avoräystäät, kapeat moniruutuiset ikkunat ) on yhä hyvin hahmotettavissa. Vaatimaton piharakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä paremmin. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset. Pihapiiri rakennuksineen edustaa alueella nykyisin erittäin harvinaista maaseutumaista rakentamista.

Alueella 1800-1900-luvun taitteessa tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa, mutta etäällä katulinjasta sijaitsevalla pihapiirillä ja asuinrakennuksilla on melko vähäinen maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa, valtatien ja tontin välissä on kapea puistovyöhyke. Katuliittymä tontille on pohjoisesta Koukkarinkujalta. Valtatieltä pohjoiseen viettävällä tonilla sijaitsevat kaksi alkujaan paritupatyyppistä 1800-luvun lopun asuinrakennusta sekä kaksi piharakennusta.

Kohde muodostuu kahdesta asuinrakennuksesta ja kahdesta piharakennuksesta pihoineen. Kiinteistö on säilynyt saman suvun omistuksessa lähes 130-vuoden ajan. Wallin suku on tullut tontille 1880-luvulla, jolloin läntinen asuinrakennus (001) on rakennettu. Maa kerrotaan lohkotun Hatanpään kartanosta. Tontin itäinen asuinrakennus (002) on 1800-luvulla rakennettu väentupa Ylöjärveltä, joka on siirretty tontille ilmeisesti 1920-luvulla. Tontin molemmat asuinrakennukset ovat pohjiltaan paritupia, joihin on myöhemmin jatkettu varastotilaa kylkiäisenä. Lisäksi pihassa on varasto ja sauna. Sauna (004) on todennäköisesti 1930-luvulta ja se on remontoitu sisältä 1990-luvulla. Läntisempi piharakennus (003) on peräisin 1900-luvun alusta. Siinä ovat sijainneet liiteri ja ulkohuoneet. Rakennus on jätetty inventoinnin ulkopuolelle, sillä sitä ei julkisivumuutoksista johtuen voi tunnistaa vanhaksi rakennukseksi. Satulakattoisessa puuvajassa on aaltopeltikate, julkisivut ovat käsittelemätöntä vaakapaneelia ja kivijalka valettu betonista. Läntinen asuinrakennus on peruskorjattu melko voimakkaasti 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Itäisessä asuinrakennuksessa on tehty julkisivumuutoksia 1940-luvulla ja 1980-luvulla.

Tontti on alkujaan ollut huomattavasti suurempi, mutta sen eteläreunasta on kaksi kertaa lunastettu maata Pispalan valtatien leventämistä varten.

Wallin suvun edustaja on omistanut myös viereisen lännenpuolisen tontin, jossa oli mm. 1940-luvulla puusorvaamo. Vuonna 1980-luvulla siihen rakennettiin uusi omakotitalo. Pispalaa tutkineen Osmo Sounelan mukaan aluetta paljon kuvannut valokuvaaja Kalle Kurki olisi asunut Pispalan valtatie 34 kiinteistössä 1920-30-luvuilla. Idänpuoleisella tontilla on sijainnut Pispalan rukoushuone, joka paloi vuonna 1968. Kohteen asuinrakennuksissa oli tuolloin vielä pärekatot ja tulen pelättiin leviävät niihin. Kirkon länsipäädyn seinä jäi kuitenkin pystyyn ja tulen leviäminen onnistuttiin estämään.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uutta että vanhaa rakennuskantaa. Länsipuolella on 1980-luvun omakotitalo. Pohjoispuolella 1950-luvun omakotitalo, 1900-luvun alun usean perheen asuintalo sekä 1990-luvun paritalo. Itäpuolella on rakentamaton tontti, jolla vuoteen 1968 sijaitsi Pispalan rukoushuone. Kirkon paikalla on muistomerkki. Eteläpuolella on Pispalan valtatie.

Tonttia rajaa metalliverkkoaita, lauta-aita ja pensasaidat. Vanha tontin katuliittymä Pispalan valtatielle erottuu yhä. Tontilla kasvaa kookkaita vaahteroita, sireeniä, jasmiketta, orapihlajaa. Kasvillisuus, tontin pinnat ja jäsentely ovat perinteiset, iäkkäälle pihapiirille tyypilliset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennusten, pihasaunan, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Kaksi asuinrakennusta ja piharakennus – rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pispalassa tyypillisen eri rakennusmateriaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pihapiirin ja asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 8.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumerot 29 (läntinen as. rak. ja piharakennukset ) ja 30 (itäinen as. rak.).

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja