rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alun vuosikymmeniltä. Rakennuksiin on vuosien kuluessa tehty runsaasti muutoksia, mm. yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 on ollut mineriittiverhottu, entinen talli 002 on muutettu asuinkäyttöön ja talousrakennus 003 osittain. Rakennukset ovat kuitenkin yhä piirteiltään ja perusmuodoltaan tunnistettavissa vanhoiksi. Pihan pinnat ja jäsentely ovat perinteiset. Pihapiiri muodostaa mielenkiintoisen, kerroksellisen kokonaisuuden.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Tiilirunkoisen talousrakennuksen 003 eteläpäädyssä on toiminut Rouhennon lihakauppa. Liiketilan sijainti on yhä hahmotettavissa näyteikkunasta ja kadulle aukeavasta ovesta.

Pispalan valtatien, alueen pääliikenneväylän varressa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 ja piharakennuksella 003 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Pispalan valtatien varressa. Tasamaatontilla sijaitsee kolme 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevaa rakennusta: asuinrakennus sekä kaksi talousrakennusta, jotka on 2000-luvulla muutettu asuinrakennuksiksi.

Kohde muodostuu kolmesta rakennuksesta pihoineen. Tontilla on suorakaiteen muotoinen asuinrakennus, tiilinen, taitteinen pitkä entinen liike- ja varastorakennus sekä rapattu entinen talli/ autotallirakennus. Rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Piharakennusten käyttötarkoitus on muuttunut useaan kertaan. Tiilisessä rakennuksessa on toiminut 1960-luvulle asti Rouhennon lihakauppa. Kauppiaana toimivat pitkään Mikko ja Hellä Rouhento. Sukunimi oli suomennettu Rosenlundista. Myöhemmin rakennus on toiminut varastona ja verstaana. Nykyisin pohjoispäätyyn on tehty asunto. Sekä asuinrakennusta että liikerakennusta on Pispalan valtatien leventämisen yhteydessä lyhennetty eteläpäädyistään ja jatkettu pohjoispäädystään. Myös tallirakennusta on mahdollisesti tässä yhteydessä lyhennetty itäpäädystään. Kiinteistö on vaihtanut omistajaa 2000-luvun alussa ja nykyiset omistajat ovat tehneet korjaus- ja muutostöitä kaikissa rakennuksissa.

Kohteen lähiympäristössä on sekä uutta että vanhaa rakennuskantaa. Idässä on suurikokoinen 1990-luvulla rakennettu usean perheen asuinrakennus. Lännessä 1900-luvun alkupuolen omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä Pizpalan liikerakennus. Pohjoispuolella on Pölkkylän metsä sekä entisessä Pölkkylän tallissa toimiva rengasliike T-Osat.

Rakennukset rajaavat tonttia kaikilta sivuilta, aitoja ei ole. Pihassa on hyvin vähän kasvillisuutta, ainoastaan muutamia istutuksia ja pensaita seinustojen tuntumassa. Ajotie pihaan on sorapintainen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Kolmen rakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen tiiviin pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 001.

Talousrakennuksen 003 entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (näyteikkuna ja sisäänkäynti kadulle).

Pihapiirin sekä erityisesti rakennusten 001 ja 003 aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 41.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Salo Kirsti ja Patjas Sakari, Pispalan 20. vuosisata. Pispalan Moreeni Ry. Tampere 1999.

Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt