rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin voimakkaasti peruskorjattu asuinrakennus on 1910-luvulta. Rakennuksen perusmuoto on yhä hahmotettavissa. Se on tyypiltään harvinaistunut yhden perheen pikkutalo. Pihan kasvillisuus, pinnat ja jäsentely ovat pääosin 1900-luvun alkupuolelle tyypilliset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, perheen asunto puutalossa, on säilynyt.

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A2).

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varressa, kadun eteläpuolella. Tontti on lähes tasamaata ja sillä sijaitsee 1912 rakennettu yhden perheen asuinrakennus sekä inventoinnin ulkopuolelle jätetyt autotalli, piharakennus, katos ja kaksi pientä leikkimökkiä.

Kohteen muodostavat asuinrakennus ja piharakennukset pihoineen. Aiemman inventoinnin tietojen mukaan kiinteistön ensimmäinen asukas Hugo Nikkilä rakennutti tontin asuinrakennuksen vuonna 1912 samanaikaisesti Paavali Koivulan kanssa (vastapäinen Koukkarinkatu 22). Parkanosta tullut kirvesmiesryhmä suoritti rakennustyöt. Maat oli ostettu Henneriltä. Koukkarinkatua ei 1900-luvun alussa vielä ollut, vaan tontille johti ainoastaan kapea polku idästä, nykyisen kadun kohdalta. Pihassa tontin pohjoiskulmassa oli suorakaiteen muotoinen satulakattoinen piharakennus, jossa oli mahdollisesti liiteri, ulkohuone ja pihasauna. Rakennus on purettu jossain vaiheessa 1966 jälkeen. Nykyisin tontilla sijaitsevat autotalli, naapurin piharakennusta vasten rakennettu piharakennus/vaja, katos ja kaksi leikkimökkiä ovat rakennushistorialliselta arvoltaan vähäisiä, minkä vuoksi ne on jätetty inventoimatta.

Kiinteistö on vaihtanut omistajaa useasti: Ilmeisesti Hugo Nikkilän poika Matti muutti taloon vuonna 1927. Matti Nikkilän jälkeen vuodesta 1938 talossa asui Pertti Hietaniemi perheineen vuoteen 1944 saakka. Nykyiset omistajat ovat ostaneet talon Nikkilän perikunnalta 1980-luvulla. Asuinrakennuksessa on tehty peruskorjaus 1981-83.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alkupuolella rakennettuja erityyppisiä asuinrakennuksia sekä pohjoispuolella yksi 1980-90-luvun vaihteessa rakennettu paritalo.

Tontti on rajattu pystylauta-aidalla sekä pensasaidoilla. Koukkarinkadulta pihaan johtaa metalliputkiportilla suljettu hiekkapintainen ajotie. Kasvillisuus tontilla on runsasta ja osin hoitamatonta. Pihassa kasvaa mm. koivuja, mänty, vanhoja omenapuita sekä erilaisia pensaita. pihapiirin ilme on pääosin perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 001 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Lisäksi: Asuinrakennuksen rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 7.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 24.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.