rakennusperinteinen
rakennustekninen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Piha muodostuu kahdesta tontista, joilla sijainneet asuinrakennukset on yhdistetty. Pienkerrostalotyyppisen asuinrakennuksen 001 nykyasu on 1930-luvun korotuksen ja yhdistämisen ajalta. Siinä on nähtävissä ajan puutaloklassismin piirteitä, kuten päätyihin taittuvat räystäät, listoitus ja julkisivujen symmetria. Porraskäytävä puuportaineen, kaiteineen ja paneloituine seinineen on säilynyt pääosin 1930-luvun asussa. Pihan kasvillisuus ja pinnat ovat osin perinteiset.

Asuinrakennus on rakennusteknisesti mielenkiintoinen muodostuessaan kahdesta eri-ikäisestä rakennuksesta, 1910-luvun itäosasta ja 1930-luvun länsiosasta, jotka on 1930-luvun loppupuolella yhdistetty porrashuoneella yhdeksi usean perheen asuinrakennukseksi.

Asuinrakennuksen itäosa oli Pispalan punakaartin päällikön Aatto Koivusen kotitalo.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, on säilynyt.

Aivan Koukkarinkadun ja Koukkarinkujan kulmauksessa katulinjassa sijaitseva kookas asuinrakennus (001) hallitsee lähiympäristönsä kaupunkimaista katumaisemia.

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A2).

Kohde sijaitsee Koukkarinkadun ja Koukkarinkujan kulmauksessa. Kulku pihaan on Koukkarinkujalta. Kohde muodostuu poikkeuksellisesti kahdesta kiinteistöstä, joilla sijainneet erilliset 1910-30-luvuilla rakennetut asuinrakennukset on yhdistetty 1930-luvun loppupuolella usean perheen asuintaloksi. Tontti on tasainen.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta pihoineen. Rakennuksen vanhempi itäinen osa on rakennettu 1900-luvun alussa todennäköisesti 1910-luvulla. Talossa on asunut Pispalan punakaartin päällikkö Aatto Koivunen. Koivusen vaimo Hilma perusti punakaartin naisosaston tässä talossa. Talossa on vieraillut 1910-luvulla lukuisa joukko sosialistien johtohahmoja, kuten Kullervo Manner, Eetu Salin ja Yrjö Mekelin. Kansalaissodan jälkeen kuoleman tuomion välttämään onnistunut Koivunen kuoli talossa vuonna 1928.

Tontti on jaettu 1930-luvulla ja sille on rakennettu läntinen rakennus (vuoden 1930 tonttikartassa sitä ei vielä näy). Erään tarinan mukaan Koivusen kuoleman jälkeen itäisessä talossa asui leskeksi jäänyt Johanna Koivunen ja läntisessä talossa miesleski, jotka yhdistivät talot 1930-luvulla mentyään keskenään naimisiin. Rakennusten väliin tehtiin tuolloin porrashuone, vanhempaa osaa korotettiin ja sen ulkoasu muutettiin läntisen osan kanssa yhteneväksi. Tarinaa tukee aiemman inventoinnin tieto, että tontti olisi lohkottu vuonna 1936 leski Johanna Koivuselle.

Rakennuksessa on useita asuntoja. Peruskorjausta on tehty sisätiloissa 1970-luvulla ja julkisivuilla 1980-90-luvuilla.

Kohteen lähiympäristössä on sekalaista rakennuskantaa: 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta, 1950-luvulta, 1980-luvulta sekä 1990-luvulta. Kaakossa on rakentamaton puistoalue, jolla on sijainnut Pispalan rukoushuone.

Tonttia rajaa idästä ja etelästä sireeniaidanne. Tontin itäpuoli on säilynyt pääosin perinteisessä asussaan ja siellä kasvaa sireeniä, vaahteroita, koivu sekä kukkaistutuksia. Tontin itäpuoli on nurmipintainen. Länsi puoli on sen sijaan lähes yksinomaan tasaista sorapintaista parkkialuetta. Vanha piharakennus on purettu. Tontin yleisilme on perinteinen.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennus- tai yhdistämisajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Porraskäytävän sijoituksen, muodon ja pintamateriaalien säilyminen.

Erikorkuisten kivijalkojen ym. kahden rakennuksen yhdistämisestä kertovien piirteiden säilyminen asuinrakennuksessa.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 11.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 31.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Hannu Hyttinen, Punapäällikön talo pursuaa kertomuksia. Artikkeli Aamulehden viikkoliite Moro, 17.6.2008.

- Kahden kerroksen väkeä. Artikkeli, Helsingin Sanomat, 17.6.2001.

- Punainen Pispala, http://pispala.fi/historia/punainenpispala/

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä, Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

As Oy:n osakkeenomistaja ja asukas