rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan yleisilme on betonikiveystä lukuun ottamatta perinteinen ja siellä on säilynyt joitain rinnepihalle tyypillisiä elementtejä, kuten polkuja ja kasvillisuutta.

Pihapiirin voimakkaasti peruskorjatut yksittäispientalotalotyyppinen asuinrakennus 001 sekä piharakennus 002 ovat todennäköisesti peräisin 1920-luvulta. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Pihapiiri sijaitsee Kannaksenkadun, Mooseksenmäen ja Ajurinkadun kulmauksessa, liikenteen solmukohdassa, maisemallisesti näkyvällä paikalla. Piharakennuksella on merkitystä Ajurinkadun ja katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella Kannaksenkadun ja Mooseksenmäen katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Kannaksenkadun, Mooseksenmäen ja Ajurinkatujen kulmauksessa, Kannaksenkadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla on 1900-luvun alussa rakennettu omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä pihasauna.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä piharakennuksesta pihoineen. Tontti on lohkottu Simolan maista 1925. Tila on ollut nimeltään Sinijärvi, mahdollisesti rakentajansa mukaan. Rakennukset ovat peräisin 1900-luvun alusta. Asuinrakennusta on myöhemmin laajennettu ja molemmat rakennukset peruskorjattu voimakkaasti 1990-luvulla. Tontin pohjoispäädystä on 1960-luvulla lunastettu kaistale katualuetta varten. Kannaksenkadun linja on suunniteltu muutettavan kulkemaan Ajurinkadun kautta. Suunnitelma on jäänyt toteutumatta, joten piharakennus on säilynyt. Se sijaitsee yhä suurimmaksi osaksi tuolloin erotetulla tontin pohjoisosalla, jonka tunnus on 2:243.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Kaakkois-, etelä-, luoteis- ja pohjoispuolille on 1980-2000-luvulla rakennettu uudisrakennukset.

Tonttia on aidattu pystylauta-aidalla, Mooseksenmäelle on pihasta kulku 1950-luvun taivutetuista metalliputkiporteista. Autopaikka Kannaksenkadun puolella ja polku pääovelle on laatoitettu betonikivillä. Pihaa on pengerretty pulterikivillä. Kasvillisuutena on sireeniä, angervoja, koivuja, ym. Piha on pääosin perinteinen.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen sekä pihan muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon ja runkomuodon säilyminen.

Rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Lisäksi: Rakennusten rakennusajalle tyypillisten piirteiden palauttaminen on suositeltavaa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 19.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 131.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; http://www.pispala.fi/pispalakuvia.