rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontin kaksi erilaista usean perheen asuinrakennusta ja kaksi piharakennusta ovat peräisin 1890-1930-luvuilta. Kaupunkipuutalotyyppisessä useassa vaiheessa rakennetussa asuinrakennuksessa 001 on piirteitä maaseudun rakennusperinteestä (avoräystäät, ristipäiset ikkunankehykset, pieniruutuiset ikkunat). Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 002 edustaa puhdaslinjaista 1920-luvun puuklassismia (selkeä rakennusmuoto, päätyihin taittuvat räystäät, 6- ja 9-ruutuiset ikkunat, kolmioikkunat). Betoninen pihasauna on rakennettu kiinni naapuritontin piharakennukseen. Piha on perinteinen ja siellä on runsaasti rinnepihalle tyypillisiä polkuja, tasanteita ja betoniportaita.

Pihapiiri rakennuksineen muodostaa moni-ilmeisen ja yhteisöllistä asumisen ja elämisen tapaa edustavan kokonaisuuden. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutaloissa ja aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt.

Mäkikadun ja Mooseksenmäen kulmauksessa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti sen aivan katulinjassa sijaitsevilla asuinrakennuksilla on suuri maisemallinen merkitys katumaisemassa.

Kohde sijaitsee Mäkikadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A5).

Kohde sijaitsee Mäkikadun ja Mooseksenmäen kulmauksessa, Mäkikadulta koilliseen nousevassa rinteessä. Tontilla on kaksi useita asuntoja käsittävää asuinrakennusta sekä kaksi piharakennusta.

Kohde muodostuu kahdesta asuin- ja kahdesta piharakennuksesta pihoineen. Tontin varhaisin asuinrakennus on rakennettu noin 1890. Rakennuttaja ja ensimmäinen asukas on ollut Mooses Syvänen. Rakennustyöt suoritti kirvesmiesryhmä, piirustukset oli tehnyt rakennusmestari. Syväsen jälkeen talossa asui hänen poikansa. Rakennusta on jatkettu eteläpäädystä 1920-luvulla, mahdollisesti vuonna 1925. Toinen asuinrakennus ja pihasauna on rakennettu Syväsen toimesta 1920-luvun lopulla, mahdollisesti 1928. Pihasauna on rakennettu vasten naapuritontin piharakennusta. Aiemman inventoinnin mukaan toisenkin asuinrakennuksen olisi piirtänyt rakennusmestari ja rakennustyöt suorittanut kirvesmiesryhmä. Pienempi piharakennuksista on rakennettu todennäköisesti 1930-luvulla. Tila on 1960-luvulla ollut nimeltään Kotimäki. Tontin eteläpuolitse on kulkenut 1960-luvulle asti kapea Tukkimiehenkatu, kunnes Mäkikatu on jatkettu 1980-luvulla kulkemaan koko matkan Kannaksenkadulle asti. Asuinrakennuksissa on ollut useita pieniä asuntoja, joita on myöhemmin yhdistetty, kuitenkin siten, että molemmissa on yhä kaksi asuntoa. Tontti on nykyisin jaettu asuinrakennusten omistajien kesken hallinnanjakosopimuksella, piharakennukset ovat yhteiskäytössä. Rakennuksia on korjattu 1990-luvulta lähtien niiden alkuperäisiä piirteitä kunnioittaen.

Kohteen lähiympäristö on uudistunut voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla. Pohjois-, etelä-, lounais- ja länsipuolen vanhat rakennukset on purettu ja korvattu uudisrakennuksilla 1980-2000-luvuilla. Kohteesta itään Mäkikadun varressa on säilynyt useita vanhoja rakennuksia.

Tontti on osittain aidattu pystylauta-aidalla. Rinnepihaa on pengerretty pulterimuureilla. Lisäksi pihassa on säilynyt joitain vanhoja betoniportaita. Oleskelualuetta on päällystetty liuskekivillä. Pääosin hiekkapintaisessa pihassa kasvaa muutamia koivuja, sireeniä ja kukkaistutuksia. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennusten, pihan pintojen ja rakenteiden muodostaman tiiviin ja eheän 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa.

Rinnerakentamisesta johtuvien asuinrakennusten kadunpuolisten korkeiden asuttujen kivijalkojen säilyminen.

Asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

- Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 22. ja 24.4.2002.

2002 inventoinnin kohdenumero 140 (Mäkikatu 68) ja 141 (Mäkikatu 70).

- TTKK:n rakennusinventointi 1977: Heikki Varhi.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

kiinteistön omistaja