Viimeistään keskiajalla muodostunut Kuhmalahden kylä, josta ensimmäinen kirjallinen maininta on vuoden 1543 maakirjassa. Kylässä on ollut kaksi kantataloa, nimetön ja Hemminki, joista halkomalla ovat syntyneet kaikki kylän nykyiset talot. Hemminki halottiin 1580-luvulla Hemmingiksi ja Tapanilaksi, Hemminki edelleen 1728 Pitkäläksi ja Tulokkaaksi ja Tulokas edelleen 1783 Mäki-Tulokkaaksi ja Kylä-Tulokkaaksi. Nimettömästä kantatalosta puolestaan muodostui halkomisen seurauksena 1561 Anttila ja Mattila, joista Mattila halottiin 1684 Mattilaksi ja Heikkiläksi, ja Anttila 1687 Tuomaalaksi ja Penttiläksi.

Kylän tiiviisti rakennettu kylätontti, jolle kaikki kylän talojen asuin- ja piharakennukset oli rakennettu, sijaitsi nykyisen Tervaniemi nimisen tien mutkassa, Mattilan eteläpuolella. Isojakoasiakirjat ovat Tervaniemen kylän osalta puutteelliset, mutta ilmeisesti talonsiirtoihin ei 1790-luvulla suoritettu isonjaon yhteydessä ryhdytty, joskin tontteja laajennettiin. 1840-luvulla piirretyssä Längelmäveden vesijättömaiden jakokartassa Tervaniemen kylä on vielä tiivis 8 taloinen ryhmäkylä. 1800-luvun kartoille on merkitty useampia myllyjä Tervaniemen myllyojan varteen. Penttilä näyttää myös siirtyneen 1800-luvun lopussa kylätontilta nykyisen Mäki-Penttilän kohdalle.

Uusjako Tervaniemen kylässä suoritettiin vuosina 1917-1932, koska tilojen maat olivat monena sekavana palstana ja kyläkeskus ahdas. Uusjako muokkasi kylää merkittävästi. Sen seurauksena siirtyivät uuteen paikkaan Tuomaala, Mäki-Tulokas, Kylä-Tulokas, Kylä-Penttilä ja Setälä. Kylä-Tulokkaan talouskeskus siirrettiin isännän toivomuksesta Vedentaustan puolelle nykyiselle paikalleen. Kantatilojen lisäksi siirtymään joutuivat myös monet entiset torpat ja mäkituvat. Uuteen paikkaan siirrettiin Mutkala, Tuomela, Peltomäki, Töyrylä, Niepola sekä Mäkisen, Koiviston, Källin, Matinojan ja Rehvalan asuinrakennukset. Rakennukset sovittiin siirrettäviksi uusille paikoilleen toukokuun 1. päivään 1934 mennessä.

Kylä on 1900-luvulla jakautunut maantieteellisesti kahtia Tervaniemenlahden länsipuoliseen vanhan kylän puoleen ja lahden itäpuoliseen ns. Vedentaustan puoleen.1950-60-lukujen taitteessa valmistui uusi kylän läpi lännestä itään vievä maantie (325). Kylän eteläosa on suurelta osin asumatonta metsä- ja suoaluetta. Kylän koilliskulmalle Kuhmajärven rannoille on 1950-luvulta lähtien rakennettu kesämökkejä.Tervaniemenlahdella ei ole kesämökkejä. Järvenlahti on 2000-luvulla määritelty natura-alueeksi lintuarvojensa vuoksi. Tervaniemen kulttuurimaisema tervaniemenlahden länsipuolella on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi.

Tervaniemen kylältä on Pohjan kyläosayleiskaavan ja rantaosayleiskaavan alueilta erikseen inventoitu 5 kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävää pihapiiriä/kohdetta sekä yksi aluekokonaisuus, arvoalue A6 Tervaniemen kyläkeskus.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Uusjakokartta 1932. Kansallisarkisto.

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isojakokartta 1775. Maanmittauslaitoksen arkisto.