rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus on todennäköisesti 1920-luvulta. Rakennus on peruskorjattu voimakkaasti 1950-luvulla, jolloin alkuperäiset piirteet ovat runkomuotoa ja loivaa satulakattoa lukuun ottamatta kadonneet. Nykyasu kaksijakoisine tuuletusikkunallisine ikkunoineen ja pystyrimalaudoituksineen on 1950-luvun rakentamiselle tyypillinen. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt nähtävissä.

Asuinrakennuksen kivijalassa on toiminut vuoteen 1962 Voiman kauppa. Liiketila hahmottuu yhä kadunpuoleisista suurehkoista ikkuna-aukoista ja suoraan kadulle aukeavasta sisäänkäynnistä.

Rinnekadun katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on suurehko merkitys katunäkymässä.

Arvoalue

Tontti sijaitsee Mäkikadun ja Rinnekadun ympäristön arvoalueella (2008/A5). Katulinjan asuinrakennus on olennainen osa kapeaa Rinnekatua reunustavien 1900-luvun alun puurakenteisten pienkerrostalojen ja kaupunkipuutalojen rivistöä.

Kohde sijaitsee Rinnekadun varressa, kadulta etelään nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-30-luvulla rakennettu usean perheen asuinrakennus sekä saman ikäinen pieni piharakennus.

Kohde sijaitsee Rinnekadun varressa osana suurten vuokratalojen kokonaisuutta. Asuin- ja liikerakennus on rakennettu mahdollisesti 1920-luvulla. Rakennuksessa on toiminut Voiman kauppa, luultavasti kivijalassa. 1962 kauppa on lopettanut toimintansa ja sen tilat on muutettu asuinhuoneistoiksi. Talossa on nykyisin viisi huoneistoa. Pihassa on pienikokoinen, pulpettikattoinen vanha piharakennus, jossa on ollut ulkohuone.

Kohteen ympäristössä on vanhoja vuokrataloja. Rinne nousee suhteellisen jyrkästi asuinrakennuksen takana etelään, harjulle päin.

Pihalla kasvaa vaahteroita ja koivu. Rinnettä on pengerretty betonimuurilla.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja 1920-luvulle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen korkean kivijalan ja sen entisen liiketilan säilyminen hahmotettavissa (näyteikkunat, sisäänkäynti).

Rinnepihan tasoerojen ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 11.6.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 218.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Harri Hagan.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Asukkaat