rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihapiirin 1927 rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on säilyttänyt joitain ajan rakentamiselle tyypillisiä piirteitä, kuten selkeä noppamainen runkomuoto, satulakatto ja rakennuksen yleisilme. Pienen rinnepihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt hahmotettavissa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2).

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, toisen kiinteistön takana, korttelin keskellä, Kadulta etelään viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1920-30-lukujen vaihteessa rakennettu usean perheen pientalo.

Kohde sijaitsee uudisrakennuksen takana, keskellä korttelia. Uudisrakennuksen tilalta on 1970-luvulla purettu Välimäen veljesten rakentama asuinrakennus. Kohteen asuinrakennus on Joutselan ja Mäkelän rakennuttama kahden perheen talo, jossa on ollut vuokralaisia lisänä. Kivijalka oli rakennettu ensin vuonna 1927 Joutselan ja Mäkelän toimesta. Naapurin kertoman mukaan kivijalkaan oli tehty väliaikainen katto tynnyrinpelleistä ja perheet asuivat sielä ennen pääkerroksen valmistumista. Pääkerros rakennettiin urakkaporukalla vuoteen 1935 mennessä. Rakennus on rankorunkoinen ja se oli rapattu kanaverkon päälle. Rakennuksessa oli kaksi huoneen ja keittiön asuntoa sekä kivijalassa ilmeisesti kaksi hellahuoneen asuntoa. Myös yläkerran päädyissä on luultavasti ollut ns. vinttikamarit. Rakennus on peruskorjattu 1980-2000-luvuilla voimakkaasti. Rakennus on säilynyt kahden perheen talona.

Vanha naapuritontin kanssa yhteinen piharakennus on purettu ja tilalle rakennettu uusi suurehko pihavarasto- ja autotallirakennus. Uusi piharakennus muistuttaa tyyliltään, mittasuhteiltaan ja materiaaleiltaan vanhoja pispalalaisia piharakennuksia ja sopii onnistuneesti maisemaan.

Kohteen pohjoispuolella on Pispankadun varressa uudisrakennus. Naapuritontilla sijaitsee 1920-luvun lopulla rakennettu hyvin samantyyppinen rakennus (Pispankatu 33). Rinne laskee jyrkästi rakennuksen takana.

Tontille asuinrakennuksen ympärille jää pihaa melko vähän. Rakennuksen itäpuolelle on tehty kestopuuterassi, etupihalla on betonitiililaatoitus. Sireenipensaat kiertävät tontin reunoilla, tontilla kasvaa muutamia vaahteroita.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 18.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 272.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Jorma Peltonen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Naapuri