rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kookas usean asunnon asuinrakennus on rakennettu paikalleen ravintola Rosendahlin keilahallin hirsistä 1927. Se on rakennustyypiltään kaupunkipuutalo. Siinä on voimakkaasta peruskorjauksesta huolimatta säilynyt joitain 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteitä, kuten selkeä suorakaide runkomuoto, satulakatto, katon pienet kolmioikkunat, päätyihin koteloidut räystäät sekä kolmiopäätyiset pilasterein korostetut sisäänkäynnit. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt nähtävissä.

Asuinrakennuksen länsikulmassa, kivijalassa on useiden Pispankadun pohjoispuolen talojen tapaan ollut liiketila.

Pispankadun katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri merkitys katunäkymässä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa jyrkässä rinteessä. Tontilla sijaitsee 1927 rakennettu usean perheen asuinrakennus.

Kohteen asuinrakennus on rungoltaan entisen ravintola Rosendahlin keilahalli, joka on siirretty vuonna 1927 Pispalaan. Hevosmies Kalle Lehtinen oli tuonut nuorena poikana hirret hevosella tontille. Hirsiä oli kuitenkin lyhennetty alkuperäisestä mitastaan melko paljon. Talon rakennutti rakennusmestari Mäkelä, joka myi rakennuksen osakkeiksi. 1960-luvun alussa osakeyhtiö purettiin ja rakennuksen omistus jaettiin kahtia, jolloin nykyisen omistajan isä osti toisen puolen talosta.

Talossa on ollut yhteensä 8 huoneen ja keittiön ja hellahuoneen asuntoa. Korkeassa kivijalassa on länsikulmassa toiminut jonkin aikaa neiti Peltosen ”lyhyttavarakauppa”, joka on tunnettu myös vanhanpiian kauppana. Itäpäässä oli 1969 tulipalo, jolloin mm. talonkirjat pääsivät palamaan. Itäpään omistajan kuoltua 1980-luvulla, kiinteistön nykyinen omistaja osti myös sen ja teki talossa peruskorjausta. Länsipäädyn asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön, itäpäädyn asunnot ovat säilyneet pääosin ennallaan. Ne ovat varastotiloina.

Korkealla tontin pohjoiskulmauksessa sijainnut ulkohuone on purettu, vain sille johtavat 65 betonista askelmaa ovat säilyneet. Omistaja kertoo huussin sijainneen Pispalan komeimmalla paikalla.

Kohteen lähiympäristössä on 1920-luvun omakotitaloja sekä suurehkoja vuokrataloja. Pispankatu laskee maaston muotojen mukaisesti jyrkässä rinteessä.

Rakennuksen taakse jää vähän piha-aluetta. Harjulle nouseva rinne on todella jyrkkä ja se kasvaa metsää. Rinnettä on pengerretty pulterikivillä. Entinen ulkohuone sijaitsi korkealla rinteessä, jonne johtavat edelleenkin betoniset portaat. Pihalla kasvaa sireenejä, koivuja ja mäntyjä.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Lisäksi: Asuinrakennuksen alkuperäisen julkisivujen aukotuksen, t-ikkunoiden ja laudoitus- ja listoitustavan palauttaminen koillissivun mukaisesti on suositeltavaa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 18.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 274.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja / asukas.