rakennusperinteinen
rakennustekninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihan 1920-luvun lopulla rakennettu kookas osin puu- ja osin betonirunkoinen asuinrakennus on rakennustyypiltään pienkerrostalo. Voimakkaasti peruskorjatussa rakennuksessa on säilynyt rakennusajalle tyypillinen selkeä suorakaide runkomuoto, loiva satulakatto, risti-ikkunat sekä osittain alkuperäinen julkisivujen aukotus.

Asuinrakennuksen alkuperäinen betonia ja puuta yhdistelevä runkorakenne on alueella poikkeuksellinen.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja vuokratalotyyppisessä puutalossa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt.

Pispankadun ja Pispalanportaiden kulmauksessa sijaitsevalla rinnetontilla ja erityisesti aivan katulinjaan sijoitetulla kookkaalla asuinrakennuksella on suuri merkitys katunäkymissä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa. Asuinrakennus on oleellinen osa Pispalanportailta etelään avautuvaa maisemaa.

Arvoalue

Kohde sijaitsee Pispankadun varren arvoalueella (2008/A2). Asuinrakennus on oleellinen osa Pispankadun 1920-luvun lopun vuokratalojen muodostamaa tiivistä kaupunkimaista katunäkymää.

Kohde sijaitsee Pispankadun ja Pispalan portaiden kulmauksessa, Pispankadulta etelään viettävässä jyrkässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus ja 1980-90-luvulla rakennettu piharakennus.

Pispankatu 21:n, Kulma -nimisen tilan, asuintalon on rakentanut Johannes Välimäki kolmen muun miehen kanssa vuosina 1926-28. Välimäen veljekset rakensivat sukulaisineen ja työmiehineen Pispankadulle ja lähiympäristöön yhteensä kymmenkunta taloa 1920- ja 30-lukujen aikana. Johannes Välimäki tunnettiin 'kokeilijatyyppinä', joka rakensi taloja asuen niissä perheineen muutaman vuoden, kunnes myi talon edelleen. Välimäen perhe muutti asumaan tähänkin taloon, ja vaimo alkoi pitää sekatavarakauppaa.

Jyrkkään rinteeseen sijoittuva, kaksi ja puoli kerroksinen talo rakennettiin kadun reunaan koeluontoisesti betonista siten, että rakennuksen maapohjasta kaivettiin soraa, jonka miehet lapioilla sekottivat betonikuraksi. Se kannettiin ämpäreillä valupaikoille. Ylimpiin kerroksiin betoni nostettiin käsikäyttöisellä vinssillä. Betonia myytiin myös muille rakennustyömaille, ja sitä kuljetettiin Pispankadulle rakennettuja kiskoja pitkin. Betonivalun raskauden vuoksi jatkettiin rakennusta puuosilla. Talon toisessa päässä on siis vain kivijalka valettu betonista ja toisessa päässä kantavat kiviseinät ulottuvat ylimpään kerrokseen saakka. Taloa korjattaessa on huomattu, ettei betonin seassa ollut paikoitellen lainkaan raudoitusta, vaan seasta löytyi isoja kivenmurikoita ja haapahalkoa.

Talo oli oman aikansa erikoisuus ja tunnettiin hyvin varustettuna 'paremman luokan' talona. Talossa oli wc:t sisätiloissa ja sitä lämmitettiin huoneissa olevilla uuneilla. Hellahuoneen tai huoneen ja keittiön asuntoja oli 13. Omistaja kuului Tahmelan vesiosuuskuntaan, ja vesi saatiin Tahmelan lähteestä. Maan alla olevassa kellarikerroksessa oli sauna- ja varastotilat. Tontille, asuinrakennuksen pihan puolelle rakennetussa piharakennuksessa oli mm. ulkohuoneet ja autotalli. Piharakennus on ollut melko korkea, betonisen kivijalan ja laudasta rakennetun yläosan käsittänyt rakennus, joka on sittemmin purettu.

1930-luvun pulavuosina kiinteistö kuitenkiin myytiin, sillä Johannes Välimäki oli taannut naapuriensa ja tuttaviensa lainoja, ja Tampereen Aluesäästöpankki lunasti talon takausten vuoksi. Samalla rakennustoiminta hiipui Pispalassa. Talon omistajat vaihtuivat 1930-40 -luvuilla tiheään. Yleensä talonomistajat asuivat talossa perheineen ja pitivät osaa huoneistoista vuokralla, paitsi viimeisin omistaja, Luhtarannan perikunta, jonka haltuun talo siirtyi vuonna 1965. Vaihtuvien vuokranantajien aikana talo alkoi rappeutua. Siihen ei tehty 56 vuoden aikana muita kuin pintakorjauksia huoneistojen sisällä.

1980-luvun peruskorjauksessa taloa laajennettiin ja asuntoja yhdistettiin, siten että niitä on nykyisin kuusi. Rakennuksen pihan puolella sijaitsee uusi, 1980-90-luvuilla rakennettu pihavaja. Lisäksi pihalla on leikkimökki ja huvimaja.

Rakennuksen vieritse kulkevat puiset Pispalanportaat. Ympäristössä on 1920-luvulla rakennettuja vuokrataloja ja omakotitaloja. Rinne laskee voimakkaasti etelään päin.

Betoninen muuri eristää rinteeseen sijoittuvan ”alapihan”, jossa on muun muassa uusi huvimaja ja pieni lasten leikkipaikka. Pihalla kasvaa koivu, vaahtera, erilaisia pensaita ja vanhoja omenapuita. Rakennuksen pihan puolella sijaitsee uusi, 1980-90-luvuilla rakennettu piharakennus.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan asuinrakennuksen korkean asutun kivijalan säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Tontin ja erityisesti asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 23.7.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 286.

TTKK:n 1970-luvun inventointi, lomakkeen täyttäjä Esko Valkama.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.