rakennusperinteinen
rakennustekninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tiiviin pihapiirin muodostavat 1910-luvulla rakennettu ja 1926 laajennettu kaupunkipuutalotyyppinen asuinrakennus 001, 1939 rakennettu yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 002 ja betoninen tyypillinen pispalalainen 1930-luvun piharakennus 003. Rakennukset ovat säilyttäneet erinomaisesti rakennus- tai laajennusaikansa tai niitä vastaavat muodot, tyylipiirteet ja rakennusmateriaalit. Säilyneitä piirteitä ovat mm. rakennusten runkomuodot, kattomuodot, julkisivujen aukotus, listoitus ja laudoitustapa. Perinteisen ilmeensä säilyttänyt pihapiiri rakennuksineen muodostaa tiiviin ja kerroksellisen pihakokonaisuuden.

Erittäin jyrkkään rinteeseen sovitettu asuinrakennus 002 edustaa erinomaisesti pispalalaista haastavaa rinnerakentamista.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutaloissa, aputiloja piharakennuksessa on säilynyt. Vaiheittain rakennettu pihapiiri ja erityisesti asuinrakennus 001 edustavat esikaupunkimaista tapaa rakentaa lisätilaa varallisuuden tai tilantarpeen kasvaessa.

Pispankadun varressa sijaitsevalla jyrkällä rinnetontilla ja sen asuinrakennuksilla, erityisesti katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella 001, on suuri merkitys katunäkymässä ja laajemminkin harjun etelärinteen maisemassa. Vierekkäiset kiinteistöt Pispankatu 4 ja 6 samankaltaisine asuinrakennuksineen muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän, yhteen liittyvän parin.

Kohde sijaitsee Pispankadun varressa, kadulta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1910-luvulla rakennettu 1926 laajennettu alempi asuinrakennus ja rinteessä ylempänä sijaitseva 1939-40 rakennettu asuinrakennus sekä 1930-luvun betoninen piharakennus.

Pispankatu 4:n kiinteistö sijaitsee Pispankadun varrella, alempi asuinrakennus aivan katulinjassa kiinni. Pispankatu ei ole kulkenut rakennuksen eteläsivulla rakennusaikana, vaan vasta myöhemmin ja vielä myöhemmin katua on madallettu n.1-1,20 cm, jolloin sokkelia on jouduttu "lisäämään". Tämä näkyy kiinteistön omistajan omistamissa vanhoissa valokuvissa. Vastapäätä Pispankatu 4:ää, nykyisten kerrostalojen paikalla sijaitsi ennen Tahmelan työväentalo.

Kiinteistö on perikunnan omistuksessa. Perikunnan neljästä jäsenestä kaksi asuu kiinteistössä ja kaksi puolestaan muualla. Kiinteistöön kuuluvat suuren asuinrakennuksen, alatalon (001), lisäksi toinen asuinrakennus, ylätalo (002), missä asuntoja on kolme ja alhaalla varastotiloja. Tässä rakennuksessa on kiinni tontin länsilaidalla oleva kapea piharakennus (003). Alatalossa asuinhuoneistoja on nykyään todennäköisesti 5.

Alatalon kellarissa on kuulemma ollut Pispalan paras sauna, minkä nuori naapurikin vahvistaa kuulleensa vanhoilta pispalalaisilta. Pispankatu 4:ään tehtiin myös Pispalan ensimmäiset vesivessat - jokaiselle kiinteistön asunnolle omansa. Ylätalo on omistajan kertoman mukaan rakennettu, jotta sora ja vesi eivät jatkuvasti valuisi alas pihalle jyrkästä harjun rinteestä.

Kohteen lähiympäristössä on 1900-luvun alkupuolella rakennettuja asuinrakennuksia sekä uudempia 1960-luvun kerrostaloja ja 1980-luvun rivitaloja. Jyrkkä rinne luoteeseen on rakentamatonta ja pohjoispuolelta on purettu asuinrakennus piharakennuksineen.

Piha-aluetta jää melko vähän ja siellä kasvaa jalokuusi, kuusia, mäntyjä, koivuja ja pensaita. Sisäpiha asuinrakennusten välissä on varsin suojainen.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Kahden asuinrakennuksen ja piharakennuksenpihan, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen tiiviin ja eheän pihapiirin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksissa (kuistit, useat sisäänkäynnit).

Rinnerakentamisesta johtuvan erittäin korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Rinnepihan tasoerojen ja kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Pispankadun katumaisemassa merkittävän tontin etelärajan kivijalan ja tukimuurin säilyminen.

Vierekkäisten kiinteistöjen samankaltaisten asuinrakennusten muodostaman kaupunki-kuvallisesti merkittävän rakennusparin säilyminen.

Tontin ja asuinrakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 19.5.2005/PMM/Riikka Nieminen.

2005 inventoinnin kohdenumero 374.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Kiinteistön omistaja/ asukas.