rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin kaupunkipuutalotyyppisen asuinrakennuksen ensimmäinen osa on rakennettu 1905 ja sitä on laajennettu kahdesti 1910-20-luvuilla. Rakennuksessa on säilynyt piirteitä 1900-luvun alun vuosikymmeniltä, kuten pitkä suorakaide runkomuoto, loiva avoräystäinen satulakatto, julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa, T-malliset ikkunat sekä päädyn ja kuistin pieniruutuiset ikkunat. Puurakenteinen pieni piharakennus on todennäköisesti 1930-luvulta ja säilyttänyt hyvin ajan piharakennuksille tyypilliset piirteet. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Asuinrakennuksen pääkerroksessa on toiminut vuosina 1932-73 Urvikon kenkätehdas.

Rinnekadun katulinjaan sijoitetulla melko kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko maisemallinen merkitys katunäkymässä sekä laajemminkin harjun pohjoispuolen maisemassa.

Kohde sijaitsee Rinnekadun alkupäässä, katulinjan alapuolella Pispalan valtatielle viettävässä rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1905 rakennettu ja kahdessa vaiheessa laajennettu päärakennus sekä pieni ulkohuonerakennus.

Tontti on ollut Kaarilalle siirtyneitä Provastin tilan maita. asuinrakennus sijaitsee aivan Rinnekadun varressa, mutta tien nostamisen seurauksena rakennuksen ikkunat ovat jääneet katutason alapuolelle. Rakennus on rungoltaan erittäin pitkä ja kapea ja sitä on rakennettu kolmessa eri vaiheessa, 1905, 1910-luvulla ja 1920-luvulla. Rakennus on sijainnut alun perin aivan kaupungin ja Pispalan välisellä rajalla. Vanhaa pulterikiviaitaa on jäljellä joitakin rippeitä tontin itäpuolella. Pulteriaidan kiviä käytettiin 1950-luvulla pääasiassa Rinnekadun pohjan tekemiseen rakennuksen eteläpuolitse.

Asuinrakennuksen on rakentanut suutari Jokinen asunnoksi itselleen. Pihalla sijaitsee myös ulkohuonerakennus. Veikko Urvikko osti talon vuonna 1932 ja ryhtyi pitämään Urvikon kenkätehdasta rakennuksessa. Toiminta oli aluksi pienimuotoista, 1938 valmistettiin 3187 jalkineparia sähkömoottorin, kolmen miehen ja kahden naisen voimin. 1954 tehtaalla oli 10 konetta ja seitsemän työntekijää. 1950-luvun parhaimpina vuosina töissä oli 10 henkeä. Vuosina 1939-1950 koko rakennuksen alakerta oli tehtaan käytössä ja Urvikot asuivat itse kahdessa matalassa (alle 180 cm) vinttihuoneessa. Jatkossa työntekijöiden määrä väheni kahteen. Tuotemerkit olivat Eija ja Urvikko. Kenkätehtaan toiminta päättyi 1973 lopullisesti, jonka jälkeen tehtiin tilojen muutos jälleen asuintiloiksi. Kiinteistö siirtyi Veikko Urvikon pojalle Simo Urvikolle, joka asui talossa pitkään. 1990-luvulla kiinteistö oli hänen kesäpaikkanaan. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön 2000-luvulla ja tekee parhaillaan peruskorjausta.

Kohde sijaitsee entisen kaupungin ja Pispalan välisen rajan läheisyydessä, suhteellisen jyrkästi laskevassa rinteessä. Ympäristössä on jonkin verran uudisrakentamista, mutta myös vanhaa rakennuskantaa. Vanha vuokratalo kohteen pohjoispuolelta, Rajaportinkatu 1 pihapiiristä on purettu.

Pihalla sijaitsee alkuperäinen ulkohuonerakennus. Tontilla on erilaisia istutuksia ja siellä kasvaa marjapensaita, pihlaja ja poppeli. Rinnettä on pengerretty hieman pulterikivillä.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdille ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnepihan tasoerojen, kivi- ja betonirakenteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 14.6.2002/PMM/Anu Eerikäinen.

2002 inventoinnin kohdenumero 232.

Kohteessa on tehty tarkastuskäynti 7.3.2008/PMM/rakennustutkija/Hannele Kuitunen.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.