rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiriin kuuluu kaksi yksittäispientalotyyppistä asuinrakennusta. Rakennus 002 on todennäköisesti 1910-luvulta. Rakennuksessa on säilynyt 1950-luvun ikkunamuutoksista ja toisen kuistin purkamisesta huolimatta runsaasti alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja ajan maaseutumaisen rakentamisen piirteitä, kuten julkisivujen laudoitus- ja listoitustapa, ristikkoikkunainen lasikuisti ja T- ja ristimallisia ikkunoita. Asuinrakennus 001 on 1920-luvulta. Siinä on mittavasta peruskorjauksesta huolimatta säilynyt ajan puutaloklassismin piirteitä, kuten julkisivujen listoitus- ja laudoitustapa, päätyihin koteloidut räystäät, 4- ja 6-ruutuiset risti-ikkunat, päätyjen neliöikkunat sekä rakennuksen perusmuoto. Tasamaatontin pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja tiiviisti rakennetun pihapiirin puutaloissa, on säilynyt hahmotettavissa. Asuinrakennus 002 kertoo Tahmelan varhaisesta asuttamisesta ja maaseutumaisesta rakentamisesta.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Päättyvän Jylhänkujan varressa sijaitsevalla tontilla asuinrakennuksineen on melko vähäinen maisemallinen merkitys.

Kohde sijaitsee Jylhänkadun varressa. Tontilla sijaitsevat 1900-luvun alkupuolella rakennettu ja myöhemmin laajennettu, nykyisin tyhjillään oleva asuinrakennus sekä 1920-luvulla rakennettu päärakennus.

Kapean, päättyvän Jylhänkujan varrella on kahden rakennuksen kiinteistö. Rakennus 2 on rakennettu tontille ensimmäisenä, todennäköisesti 1910-luvulla. Sitä on mahdollisesti 1920-luvulla laajennettu lounaispäästä. Rakennus on asumaton ja toimii varastona. Toinen tontin asuinrakennus, rakennus 1, on rakennettu 1920-luvulla. Se on peruskorjattu 2000-luvun alussa. Tontin pohjoiskulmassa sijainnut piharakennus on purettu.

Kohde sijaitsee uudisrakennusten ympäröimänä. Talot ovat 1960-1980-luvulla rakennettuja kerros- ja rivitaloja sekä yksi 2000-luvulla rakennettu omakotitalo.

Ympäristön rakennukset on kuitenkin pääosin sijoitettu tonteilleen väljästi ja vaihtelevasti, eivätkä ne ole kovin korkeita.

Kohteen pihapiiri on melko tasaista nurmea ja siellä kasvaa muutamia omenapuita.

Pihapiirin kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Rakennusten, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Tontin kahden asuinrakennuksen muodostaman rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa 002.

Asuinrakennuksen 002 alueelle tyypillisen useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen nähtävissä.

Tontin ja asuinrakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 5.5.2003/PMM/Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 326.

Maakuntamuseon perinnerakennusmestari on käynyt kohteessa vuonna 2000, jolloin asuinrakennusta (rak. nro 1.) ei vielä oltu kunnostettu.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.