Heinoon kylässä oli 1560-luvulla seitsemän taloa. Seuraavalla vuosisadalla taloluku oli laskenut kuuteen ja kylä sijaitsi Heinoontien mutkassa, nykyisen Vanteen (ent. Aarikka) talon pohjoispuolella. Isonjaon aikaan taloja oli seitsemän; Pakanen, Aaricka, Hannu, Harra, Pafvi, Yl- ja Ala-Ellilä. Taloluvun kasvu selittyy Ellilän jakamisena veljesten kesken vuonna 1777. Aluksi talon nimet olivat Ellilä ja Harmaahousu.

Nykyiset nimet olivat jo käytössä isonjaon yhteydessä. Vanha ryhmäkylä säilyi pitäjänkartan mukaan aina 1840-luvulle, jonka jälkeen talot alkavat siirtyä väljemmille tonteille, lähemmäksi peltojaan. Ensimmäisiä lähtijöitä oli ilmeisesti Paavi, jonka nykyisin autioitunut (kaksi rivitaloa) tontti näkyy jo 1835 tehdyssä kartassa. Muita lähtijöitä olivat myös Yli- ja Ala-Ellilän talot. Tulipalo tuhosi koko kyläkeskustan vuonna 1881. Taloista paloivat Hannun, Harran, Pakasen ja Aarikan talot. Palon jälkeen Hannu ja Pakanen siirrettiin nykyiselle paikalle. Harra ja Aarikka säilyttivät vanhan paikkansa. Palolta säästyivät vain Pakasen aitta ja Hannun riihi, jotka ovat edelleen Heinoontien varrella. Palolta säästyi myös risteyksessä ollut Erika Wahlroosin mökki, joka purettiin 1930-luvulla.

Rautaveden länsirannalle rakennettiin 1890-luvulla rautatie ja Heinoon ja Karimäen kylän rajalle perustettiin Heinoon asema. Se jäi pois käytöstä 1960-luvulla kun rataoikaisu siirsi radan aseman länsipuolelle. Kylän eteläpuolelle rakennettiin 1920-luvulla kansakoulu ja Heinoontien varteen Lotta Svärdin toimitalo, Lottala. Ulosmuuttaneista Ala- ja Yli-Ellilä ovat säilyneet hyvin.

Nykyisin vanha kyläkeskusta on vehreä saareke peltojen ja järven välissä. Vanhasta rakennuskannasta on säilynyt Aarikan asuinrakennus ja Harran navetta ja vilja-aitta. Lisäksi on kaksi asuirakennusta 1900-luvun alkupuolelta. Alueella on myös uusi omakotitalo ja kesämökkiasutusta.

Heinoon kylä sijaitsee Rautaveden rannalla. Maisema koostuu metsäisistä mäkialueista ja niiden väliin jäävistä kumpuolevista peltomaisemista. Lähellä rantaa kulkee Heinoontie, joka oli 1970-luvulle saakka päätie Karkun ja Tampereen suuntaan. Uusi, suora valtatie rakennettiin kauemmaksi ranansta, kylän länsiosaan. Vanhoista taloista ovat säilyneet vanhan kyläkeskustan tuntumassa Aarikka, Pakanen ja Hannu. Harran rakennuksista on säilynyt aitta ja navetta. Lisäksi hyvin ovat säilyneet Yli- ja Ala-Ellilä. Vanha kyläkeskusta on metsittynyt. Rakennuskanta on uudistunut, lisäksi ranta-alueelle on rakennettu useita kesämökkejä. Vanhan kylän tuntumassa on 1920-luvulla rakennettu kansakoulu. Heinoontien varrella on Lottala, entinen Lotta Svärdin toimitalo.

Selander, Wäinö, Vanhoja talonnimiä ja Vaihtuneita viljelmännimiä Karkussa. Kotiseutua kiertämässä, Tyrvään seudun kotiseutuyhdistuksen julkaisuja LXIX.