arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennuksen arkkitehtuuri (pohja ja ulkoasu detaljeineen) on 1910-luvun Jugend- tyylin ja alueen huviloiden mm. Tiikko II tyylipiirteitä mukaileva. Rakennus on arkkitehtonisesti arvokas siksi, että se edustaa alueelle ominaista pääosin jo kadonnutta huvilatyyliä. Pääjulkisivua korostaa kaksikerroksinen lasiveranta. Asuinrakennus on säilynyt hyvin ja se kertoo alueen rautatieläisten, tehtaan väen ja tehtaanjohtajien asumisen tavasta sekä alueen yhteisöstä. Rakennus sijaitsee harjun laella maisemallisesti keskeisellä paikalla Tohlopinranta kadun ja Soraharjunkadun yhtymäkohdassa.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Kokonaisuus on hyvin säilynyt, sekä vahva henkilöhistoria.

Suoja kiinteistöllä on vanha huvilarakennus, joka sijaitsee harjun laella Tohlopinranta kadun, Soraharjunkadun ja Vaaninkujan välissä. Tontilla ei ole piharakennuksia. Pihatie huvilalle lähtee Soraharjunkadulta. Pihatie on hiekkapintainen ja johtaa verannan edustalle. Asuinrakennus on tontin pohjoislaidalla lähinnä Vaaninkujaa. Puutarha on tontin eteläosalla. Huvila näkyy hyvin ympäristöönsä kaukonäkymissä.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Syrjästen omistama Suoja-huvila sijaitsee pohjoisessa Vaaninkujaan rajoittuvalla tontilla.Koillisessa rajana on Soraharjunkatu. Eteläsuunnassa tontin rajalta laskeutuu Tohlopinranta katuun rajoittuva jyrkkä rinne. Länsiraja on yhteinen myös Syrjästen omistaman Tiikko II huvilan tontin kanssa.

Suoja nimisen kiinteistön tontti on erotettu Vaakkolan kantatalosta perintötalona todennäköisesti 1890-luvun alussa kaarilan kartanon Otto Thunebergin haltuun. Vuonna 1908 Epilän Nahkatehdas Oy:n teknillinen johtaja Theodor Försten osti Suojan kiinteistön Thunebergin suvulta. Försten rakennutti tontille huvilan vuonna 1915. Talo tunnettiin alueella "Nahkatehtaan rakennuksena" . Rakennuksessa on asunut useita vuokralaisia, nahkatehtaan väkeä. 1920-luvulla rakennuksessa asui autoilija Paunu. Vuodesta 1936 eteenpäin rakennuksessa toimi Harjun seurakunnan ensimmäinen pappila ja kirkon konttori, mikä näkyy edelleen tilajäsennyksessä (sali ja konttoriosat). Vuodesta 1965 Suojan kiinteistön on omistanut Syrjästen suku (Sahanterä Oy:n perustajan Sixtus Syrjäsen suku).

Rakennuksessa asuu tällä hetkellä keramiikka- ja lasitaiteilijat Satu ja Taru Syrjänen. Rakennuksen yläkerrassa asuu vuokralaisia.

Asuinrakennuksen pohja on säilynyt lähes alkuperäisenä. Pohjasta voi nähdä vielä huvilan ja pappilan alkuperäiset toiminnot: eteläsivun verannalta (kahdet pariovet) siirtyminen eteishallista suureen saliin tai konttoriin, itäpäässä rakennusta oma kuisti ja sisäänkäynti keittiöön, pohjoissivulla makuuhuoneet ja ruokahuone. Kellarin tilat on osin muutettu keramiikkatyöpajan käyttöön. Rakennuksen avoverannasta rakennettiin umpinainen 1940-luvulla. Tässä yhteydessä poistettiin verannan koristeellliset veistetyt kannatinpylväät, jotka olivat hyvin samanlaiset, kuin Tiikko II huvilan verannalla. Rakennuksen ikkunat ovat säilyneet 6-ruutuisina tai ristikarmi mallin mukaisina. Pihapiirissä on tapahtunut muutoksia, siten että tontti on kaventunut 1970-luvun vaihteessa Soraharjunkadun rakentamisen yhteydessä.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Vaakkolan perintötalo Vaaakkola Otto Albert Thunebergille 13.9.1892. Työmies Vihtori Peltoselle 16.11.1903 laadittu vuokravälikirja siirtyi Theodor Förstenille 11.06.1908 kauppakirjan 1803 markan hinnalla, 1803 m2, Myyjinä Fanny ja Otto Thuneberg . Lainhuuto 9.2.1921 ensimmäinen ja ainoa kerta. Erotettu Vaakkolan tilasta 11.7.1918, mitattu ja pyykitetty 8.7.1918.

14.1.1930 Alma ja Karin Försten johtaja Karl Theodor Förstenin kuolinpesän omistajina myivät Suojan Insinööri Bror Fribergille ja vaimolleen Lilli Fribergille.

Vastaaanotto 1.6.1930 kauppahinnalla 210000 markkaa 8 % korkoineen 5 vuoden kuluessa 1.6.1930 alkaen .9.2.1930 ensimmäinen lainhuuto. 4.9.1930 toinen lainhuuto . 13.2.1931 kolmas lainhuuto.

27.8.1936 Lyyli ja Bror Vapaavuori (ent. Friberg) myivät Oy Epilän Nahkatehdas Oy:lle 195000 markan hintaan , allekirjoittajana Hugo Sandbacka. Lainhuudatus 29.10.1936.

22.11.1916 tehty ilmoitus, Epilän Nahkatehdas Oy, merkitty kaupparekisteriin 18.1.1917, tehtaan entinen nimi ollut Ab Krominahkatehdas Oy, nimi muutettu 30.8.1927 Epilän Nahkatehtaaksi.

Suojan länsipuolella on Tiikko II huvila. Huviloiden välillä on pihapolku. Suojan tontti on kolmen kadun ympäröimä. Idässä Soraharjunkadun toisella puolella on uusien rivitalojen kiinteistö pihapiireineen. Suojan tontin puutarha avautuu etelään harjun jyrkästi laskevalla rinteellä. Puutarhassa on perinteisiä koristepensaita ja -kasveja. Tontin pohjoisrajalla on kuusirivi. Pihapiirissä on lisäksi vanhoja ja nuoria koivuja.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Koillisessa ja idässä sijaitsevat 1990-luvulla rakennetut rivitalot.Etelässä Tohlopinranta kadun ylityksen jälkeen kohdataan Porin rata. 1960-luvulla rakennettu Soraharjunkatu on muuttanut tienoota oleellisesti ulkonäöltään. Länsi-suuntaan aletaan rakentamaan Teivon Lihan teollisuuslaitosta n.80 metrin päähän. Tontilta on hyvä näkyvyys ympäristöön.

Asuinrakennuksen asema tulee säilyttää tontilla siten, että huvila näkyy hyvin kaukonäkymissä. Rakennuksen eteläpuolelle tontile ei saa rakentaa korkeaa rakennusta tai rakennelmaa. Rakennuksen arkkitehtonisesti arvokkaat elementit tulee säilyttää siten, että rakennus on tunnistettavissa alueelle tyypillisenä harjun laen 1900-luvun alun huvilana. Pihapiirissä tulee vaalia elementtejä, jotka kertovat vanhasta pihapiiristä: hiekkatie ja -käytävät, osin luonnonnurmi, pengerrykset ja terassit sekä perinteiset koristepensaat ja pihapuut.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Ikkunakorjauksia, sisäkattokorjauksia. Muuten hyväkuntoinen.

Janne Joki. Epilän rakennusinventointi 2002-2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Eläköön Epilä, 1991. Epilä-Seura ry:n julkaisuja 2. Tampere; Janne Joki. Epilän rakennusinventointi 2002-2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Epilän historia kirjallisuus.Kantakaupungin kultturihistorialliset rakennukset 1998.

Satu ja Taru Syrjänen