rakennusperinteinen

henkilöhistoria
sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tiikko II kiinteistöllä on 1900-luvun vaihteen huvila- ja nikkarityylin mukainen hirsirakennus. Kohde on rakennusperinteisesti arvokas siksi, että se edustaa alueelle ominaista pääosin jo kadonnutta huvila-asumisen tyyppiä. Asuinrakennus on säilynyt hyvin ja se kertoo alueen rautatieläisten, tehtaan väen ja tehtaanjohtajien asumisen tavasta sekä alueen yhteisöstä. Tontti sijaitsee harjun laella ja alueen pääteiden risteyksessä maisemallisesti keskeisellä paikalla. Näkyvyyttä tieltä tontille ja päinvastoin korostaa rakennuksen sijainti harjun maantieleikkauksen vieressä.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Ulkoasu ikkunoineen ym. säilynyt hyvin alkuperäisenä. Piha ja ympäristö muodostavat betonisine koristerakennelmineen ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Tiikko II kiinteistöllä harjun laella on korkearunkoinen 1900-luvun vaihteessa rakennettu huvilatyyppinen hirsirakennus. Pihatie tontille on avattu hiljattain uudelta Vaaninkujalta harjun laelta. Asuinrakennus sijaitsee Vaanikujan läheisyydessä kujan suuntaisesti. Piharakennuksia ei ole. Puutarha sijoittuu tontin eteläosaan jyrkästi laskevalle rinteelle. Rakennuksen länsipuolella oleva maantieleikkaus avaa myös maisemaa siten, että rakennus näkyy kauas harjun alapuolelle. Rakennuksessa on korkea lohkokiviperustus ja kaksikerroksinen etelään avautuva verantapääty, jotka erottuvat hyvin näkymissä Epilänkadulta harjulle.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Syrjästen omistama Tiikko II niminen tontti rajoittuu pohjoisessa Vaaninkujaan, etelässä Tohlopinranta- katuun laskeutuvaan jyrkkään rinteeseen, lännessä Epilänkadun jyrkkään rinteeseen, itä-suunnassa on Tiikko II:N ja myös Syrjästen omistaman Suoja-nimisen kiinteistön tontin rajat. Tontilla sijaitsee 2-kerroksinen asuinrakennus sekä kivirakenteinen maakellari.

Tontilta on purettu saunarakennus itä-suunnasta 1970-vuonna valmistuneen Soraharjunkadun tieltä.

Tontti erotettiin ja vuokrattiin Vaakkolan tilan mailta vuonna 1903 ratavartija Ville Korhoselle. Huvila rakennettiin todennäköisesti vuosina 1903-1904. Kiinteistöllä oli tämän jälkeen useita omistajia. Vuonna 1928 kiinteistö siirtyi Sixtus Syrjäsen perustaman Sahanterä Oy:n omistukseen ja vuonna 1978 Sahanterä Oy myi rakennuksen Aimo ja Anneli Syrjäselle. Rakennus tunnetaan "Sahanterän tehtaan tai Syrjästen huvilana". 1920-luvulla huvilan pihapiirissä oli aikalaiskuvausten mukaan kaksi piharakennusta, kaivo ja hiekkakäytävin jäsennetty piha-alue. Puutarha avautui etelään. Tontin eteläreunalla olevassa piharakennuksessa oli sauna ja pihan keskiosalla oli vinttikaivo, josta hakivat vettä myös läheisten asuintalojen asukkaat. Huvilan pihasta on myöhemmin purettu vanha kaivo ja piharakennukset. 1900-luvun alkupuolen pihakäytävien ja puutarhan jäsennys ei ole enää tunnistettavissa.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

2.1.1903 tontti vuokrattu ratavartija Ville Korhoselle 1508 m2 suuruisena 40-vuodeksi, huvila rakennettiin tällöin. 28.5.1909 päivätyllä kauppakirjalla tämä Vaakkolan talon maalla sijaitseva huvila tonttivuokraoikeuksineen ja kaikkine rakennuksineen Harald Olssonille 5300 markalla, myyjinä Aino ja Emil Enqwist.23.4.1912 pastori H.Ohlsonilta kunnannimismies Johan Fredrich Ollikaiselle 5000 markalla. 19.8.1916 Ollikaisvainajan konkurssipesän pakkohuutokaupasta siirtyneenä myyty nahkatehtailija J.N.Salmiselle 1206 markalla, myyjinä Fanny ja Otto Thuneberg.17.7.1928 Maria ja J.N.Salminen myivät Sahanterä Oy:lle 130000 markalla. 3.7.1978 Sahanterä Oy myi 70000 markalla Aimo ja Anneli Syrjäselle.

Tontti laskee jyrkästi harjun rinteeltä Vaaninkujalta etelään ja rajoittuu Tohlopinranta katuun. Tontti rajoittuu lännessä Epilänkadun maantieleikkaukseen. Maantieleikkauksen sorarinne alkaa läheltä asuinrakennuksen länsisivua. Puutarhassa on säilynyt osin pihan vanha terassointi (betoni) ja pengerrykset. Pihassa on vanhoja mäntyjä, pihakoivuja ja vaahtera. Puutarhaan on siirretty Syrjästen purettujen Rauhanlinna huvilan ja Epilän kylpylän miljöön betonisia koristeita. Tiikko II itäpuolella on Syrjästen Suoja huvilan tontti asuinrakennuksineen. Rakennusten välilä on polku.

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Tontin ympärillä kulkee vaihtelevasti koivu, mänty, sekä matalampaa pensastyylistä kasvurivistöä.Vaaninkujan pohjoispuolella on 1-kerroksisia 1980-luvun tiilitaloja. Tohlopinranta-kadun etelä-puolen tontille on 1990-luvun alussa rakennettu tele-laite tukimasto. Joidenkin metrien päässä itäpuolella sijaitsee myös Syrjästen omistama "Suoja". Koillisessa muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsee Epilän harju.

Asuinrakennuksen asema tulee säilyttää tontilla siten, että huvila näkyy hyvin kaukonäkymissä. Rakennuksen eteläpuolelle tontille ei saa rakentaa korkeaa rakennusta tai rakennelmaa. Rakennuksen arkkitehtonisesti arvokkaat muodot tulee säilyttää siten, että rakennus on tunnistettavissa alueelle tyypillisenä harjun laen 1900-luvun alun huvilana. Pihapiirissä tulee vaalia elementtejä, jotka kertovat vanhasta pihapiiristä: hiekkatie ja -käytävät, osin luonnonnurmi, pengerrykset ja terassit sekä perinteiset koristepensaat ja pihapuut (mänty, koivu ja vaahtera).

Epilän rakennusinventointi 2002-2003:

Rakennus on hyväkuntoinen, betonitiilikate on kuitenkin saavuttanut vaihtoiän. Myös ulkomaalaus kaipaa kohennusta. Ikkunat kaipaavat maalausta ym. huoltoa. Maanpintaa suositeltavaa alentaa.

Janne Joki. Epilän rakennusinventointi 2002-2003. PMM KYY.

Eläköön Epilä, 1991. Epilä-Seura ry:n julkaisuja 2. Tampere; Janne Joki. Epilän rakennusinventointi 2002-2003. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Kantakaupungin kulttuurihistorialliset kohteet 1998, Epilä-seuran julkaisut

Taru ja Satu Syrjänen