Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan valmisteluaineistosta. Hyhkynlaakso on osa Hyhkyn keskiaikaan palautuvan maakirjakylän maita ja kylätonttia ympäröineitä rintapeltoja. Kaava-alue käsittää kylätontilla vähintään 1700-luvulta asti sijainneen, ja yhä samalla paikalla sijaitsevan, Simolan tilan pihapiirin sekä laajat rakentamattomana säilyneet peltoalueet sen pohjois- ja luoteispuolella.
Maakuntamuseo on lausunut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 8.8.2019 (diar. 374/2019). Lausunnossa maakuntamuseo totesi, että maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulisi olla avoimen maisematilan ja historiallisen Hyhkyn kylän viimeisen jäljellä olevan tontin, Simolan pihapiirin, muodostaman kokonaisuuden huomioiminen. Tätä ennen maakuntamuseo on alustavassa asemakaavahanketta koskevassa lausunnossaan 3.5.2011 (diar. 131/2011) suhtautunut kriittisesti uudisrakentamisen aiheuttamiin muutoksiin avoimessa maisematilassa.
Valmisteluaineiston perusteella nykyisen avoimen maisematilan keskiosiin on suunniteltu asuinkerrostaloja sekä rivitaloja, joiden lisäksi hankealueen eteläosaan on sijoitettu asuinpientalojen korttelialue. Hankealueen eteläreunalle on sijoitettu puistoalue ja pohjoisreunalle, moottoritien varteen yhtenäinen suojaviheralue. Toinen, pienempi suojaviheralue on sijoitettu sen eteläpuolelle Mattilankadun varteen. Hankealueen itäosaan on sijoitettu julkisten lähipalveluiden korttelialue. Autopaikat on osoitettu pääosin alueen pohjoisreunaan sekä asuinkortteleiden välisille alueille.
Kaavaselostuksen alussa asetettuna tavoitteena mainitaan uudisrakentamisen sovittaminen alueelle siten, että alueen ja Pispalan maisemayhteys sekä näkymät Nokian moottoritieltä Pispalaan eivät kohtuuttomasti muutu. Erityisesti nostetaan esille se, että osa peltoalueesta jätetään suojaviheralueeksi, jolla turvataan näkymien säilyminen Pispalaan sekä säilytetään yhteys alueen pitkään viljelyhistoriaan.
Rakennetun ympäristön osalta kaava turvaa laadituissa selvityksissä todetut arvot hyvin: Simolan talolle, sen piharakennukselle sekä pihapiirille on osoitettu asianmukaiset suojelumerkinnät. Rakennustapaohjeessa annetaan erikseen ohjeet suurempimittakaavaiselle rakentamiselle sekä Simolan talolle ja sen viereen tulevien uusien pientalojen rakentamiselle. Mm. pientalojen harjakorkeus on rajoitettu Simolan taloa matalammaksi, mitä on pidettävä onnistuneena ratkaisuna talon arvojen ja maisemallisen aseman säilyttämiseksi. Myös alueen uudisrakentamisen kerrosluvut on sopeutettu melko onnistuneesti maastonmuotoihin ja olemassa olevaan rakennuskantaan.
Kulttuurimaiseman osalta esitetty kaavaratkaisu ei ole yhtä onnistunut. Nykyinen avoin peltomaisema muuttuu merkittävästi alueen rakentuessa. Kaavan mukainen rakentaminen Hyhkyn kylän vanhoille pelloille kadottaa lähes kokonaan yhden viimeisistä agraariyhteiskunnasta kertovista jäänteistä Tampereen keskustan tuntumasta. Ainoastaan moottoritietä lähimpänä oleva, aiempaa huomattavasti suppeampi peltoalue säilytetään maisemaniittynä. Niityn yli säilyy näkymä moottoritieltä Pispalaan ja samoin Pispalan suunnasta näkymässä säilyy viittaus historiallisista laajoista peltoaukioista. Maakuntamuseo pitää ratkaisua valtakunnallisesti merkittävien Pispalan näkymien säilymisen osalta tyydyttävänä.
Selvityksissä tärkeäksi nostettu avoimen peltoalueen ja historiallisen Hyhkyn kylän viimeisen jäljellä olevan tontin, Simolan pihapiirin, muodostama kokonaisuus kuitenkin menetetään, kun konkreettinen yhteys pellon ja talon välillä katkeaa. Väliin sijoittuisi kaavan mukaan asfaltoituja katualueita, istutusten rajaamia asfalttipintaisia parkkialueita, puurivien reunustama kevyenliikenteenväylä sekä moderni päiväkodin leikkivälineillä ja muilla rakenteilla varustettu piha-alue. Rakennusalojen sijoittelulla sekä rakennusten ja istutettavien kasvien korkeutta rajoittamalla on pyritty säilyttämään kapea rakennuksista vapaa sektori, joka takaisi historiallisesti merkittävän Simolan talon näkymisen yhdelle kohdalle Nokian moottoritielle, Mattilankadun ylitykselle. Laajempi näkymäsektori sekä talon ja peltoalueen konkreettisen yhteyden säilyminen, esimerkiksi viheralueen muodossa, takaisi alueen arvojen säilymisen kuitenkin huomattavasti nyt esitettyä paremmin. Näiltä osin Pirkanmaan maakuntamuseo toivookin kaavaa vielä kehitettävän.
Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää tutkittavaksi selvityksissä esiin nostetun, Simolan tontilta kohti pohjoista suuntautuvan, maastossa edelleen näkyvän tilustien linjauksen säilyttämisen. Tielinja on pysynyt samalla paikalla vähintään 1700-luvulta lähtien ja se on ainoa historialliseen kylätonttiin kuuluva rakenne, joka on edelleen selvästi maanpinnalla näkyvissä. Tielinjausta ei voida pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä tai muuna kulttuuriperintökohteena, mutta linjaus voisi kuitenkin olla mahdollista säilyttää kaavassa esimerkiksi kevyenliikenteen väylänä ja siten tuoda jatkumoa alueen maankäytön historiaan. Näin saataisiin myös kylätontin eteen enemmän avointa tilaa, joka huomioisi sen historiallisen arvon.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2019. Inventoinnissa suunnittelualueelta ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnin havaintojen perusteella pystyttiin tarkentamaan Hyhkyn historiallisen kylätontin (mj-tunnus 1000024585) sijainti nykyisen Simolan tilan tontille. Tontille onkin asemakaavaluonnoksessa asetettu kaavamerkintä s-40 sekä määräys "Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Mittavammista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa." Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole mainintaa Hyhkyn historiallisesta kylätontista. Kohde olisi mahdollista mainita jo rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa luvussa 1.1.3. Viimeistään luvussa 3.5.2 on mainittava nykyisellä Simolan tontilla sijaitseva historiallinen kylänpaikka.
Kaavaehdotus liiteaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan valmisteluaineistosta. Hyhkynlaakso on osa Hyhkyn keskiaikaan palautuvan maakirjakylän maita ja kylätonttia ympäröineitä rintapeltoja. Kaava-alue käsittää kylätontilla vähintään 1700-luvulta asti sijainneen, ja yhä samalla paikalla sijaitsevan, Simolan tilan pihapiirin sekä laajat rakentamattomana säilyneet peltoalueet sen pohjois- ja luoteispuolella.
Maakuntamuseo on lausunut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 8.8.2019 (diar. 374/2019). Lausunnossa maakuntamuseo totesi, että maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulisi olla avoimen maisematilan ja historiallisen Hyhkyn kylän viimeisen jäljellä olevan tontin, Simolan pihapiirin, muodostaman kokonaisuuden huomioiminen. Tätä ennen maakuntamuseo on alustavassa asemakaavahanketta koskevassa lausunnossaan 3.5.2011 (diar. 131/2011) suhtautunut kriittisesti uudisrakentamisen aiheuttamiin muutoksiin avoimessa maisematilassa.
Valmisteluaineiston perusteella nykyisen avoimen maisematilan keskiosiin on suunniteltu asuinkerrostaloja sekä rivitaloja, joiden lisäksi hankealueen eteläosaan on sijoitettu asuinpientalojen korttelialue. Hankealueen eteläreunalle on sijoitettu puistoalue ja pohjoisreunalle, moottoritien varteen yhtenäinen suojaviheralue. Toinen, pienempi suojaviheralue on sijoitettu sen eteläpuolelle Mattilankadun varteen. Hankealueen itäosaan on sijoitettu julkisten lähipalveluiden korttelialue. Autopaikat on osoitettu pääosin alueen pohjoisreunaan sekä asuinkortteleiden välisille alueille.
Kaavaselostuksen alussa asetettuna tavoitteena mainitaan uudisrakentamisen sovittaminen alueelle siten, että alueen ja Pispalan maisemayhteys sekä näkymät Nokian moottoritieltä Pispalaan eivät kohtuuttomasti muutu. Erityisesti nostetaan esille se, että osa peltoalueesta jätetään suojaviheralueeksi, jolla turvataan näkymien säilyminen Pispalaan sekä säilytetään yhteys alueen pitkään viljelyhistoriaan.
Rakennetun ympäristön osalta kaava turvaa laadituissa selvityksissä todetut arvot hyvin: Simolan talolle, sen piharakennukselle sekä pihapiirille on osoitettu asianmukaiset suojelumerkinnät. Rakennustapaohjeessa annetaan erikseen ohjeet suurempimittakaavaiselle rakentamiselle sekä Simolan talolle ja sen viereen tulevien uusien pientalojen rakentamiselle. Mm. pientalojen harjakorkeus on rajoitettu Simolan taloa matalammaksi, mitä on pidettävä onnistuneena ratkaisuna talon arvojen ja maisemallisen aseman säilyttämiseksi. Myös alueen uudisrakentamisen kerrosluvut on sopeutettu melko onnistuneesti maastonmuotoihin ja olemassa olevaan rakennuskantaan.
Kulttuurimaiseman osalta esitetty kaavaratkaisu ei ole yhtä onnistunut. Nykyinen avoin peltomaisema muuttuu merkittävästi alueen rakentuessa. Kaavan mukainen rakentaminen Hyhkyn kylän vanhoille pelloille kadottaa lähes kokonaan yhden viimeisistä agraariyhteiskunnasta kertovista jäänteistä Tampereen keskustan tuntumasta. Ainoastaan moottoritietä lähimpänä oleva, aiempaa huomattavasti suppeampi peltoalue säilytetään maisemaniittynä. Niityn yli säilyy näkymä moottoritieltä Pispalaan ja samoin Pispalan suunnasta näkymässä säilyy viittaus historiallisista laajoista peltoaukioista. Maakuntamuseo pitää ratkaisua valtakunnallisesti merkittävien Pispalan näkymien säilymisen osalta tyydyttävänä.
Selvityksissä tärkeäksi nostettu avoimen peltoalueen ja historiallisen Hyhkyn kylän viimeisen jäljellä olevan tontin, Simolan pihapiirin, muodostama kokonaisuus kuitenkin menetetään, kun konkreettinen yhteys pellon ja talon välillä katkeaa. Väliin sijoittuisi kaavan mukaan asfaltoituja katualueita, istutusten rajaamia asfalttipintaisia parkkialueita, puurivien reunustama kevyenliikenteenväylä sekä moderni päiväkodin leikkivälineillä ja muilla rakenteilla varustettu piha-alue. Rakennusalojen sijoittelulla sekä rakennusten ja istutettavien kasvien korkeutta rajoittamalla on pyritty säilyttämään kapea rakennuksista vapaa sektori, joka takaisi historiallisesti merkittävän Simolan talon näkymisen yhdelle kohdalle Nokian moottoritielle, Mattilankadun ylitykselle. Laajempi näkymäsektori sekä talon ja peltoalueen konkreettisen yhteyden säilyminen, esimerkiksi viheralueen muodossa, takaisi alueen arvojen säilymisen kuitenkin huomattavasti nyt esitettyä paremmin. Näiltä osin Pirkanmaan maakuntamuseo toivookin kaavaa vielä kehitettävän.
Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää tutkittavaksi selvityksissä esiin nostetun, Simolan tontilta kohti pohjoista suuntautuvan, maastossa edelleen näkyvän tilustien linjauksen säilyttämisen. Tielinja on pysynyt samalla paikalla vähintään 1700-luvulta lähtien ja se on ainoa historialliseen kylätonttiin kuuluva rakenne, joka on edelleen selvästi maanpinnalla näkyvissä. Tielinjausta ei voida pitää kiinteänä muinaisjäännöksenä tai muuna kulttuuriperintökohteena, mutta linjaus voisi kuitenkin olla mahdollista säilyttää kaavassa esimerkiksi kevyenliikenteen väylänä ja siten tuoda jatkumoa alueen maankäytön historiaan. Näin saataisiin myös kylätontin eteen enemmän avointa tilaa, joka huomioisi sen historiallisen arvon.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella on tehty arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2019. Inventoinnissa suunnittelualueelta ei löydetty uusia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnin havaintojen perusteella pystyttiin tarkentamaan Hyhkyn historiallisen kylätontin (mj-tunnus 1000024585) sijainti nykyisen Simolan tilan tontille. Tontille onkin asemakaavaluonnoksessa asetettu kaavamerkintä s-40 sekä määräys "Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Mittavammista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa." Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan ole mainintaa Hyhkyn historiallisesta kylätontista. Kohde olisi mahdollista mainita jo rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa luvussa 1.1.3. Viimeistään luvussa 3.5.2 on mainittava nykyisellä Simolan tontilla sijaitseva historiallinen kylänpaikka.
Kaavaehdotus liiteaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa