arkkitehtoninen

asutushistoria
liikennehistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Simola sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Hyhkyn kylätontilla. Päärakennuksella on merkitystä katunäkymälle ja rakennuksella ja kuusiaidalla peltoaukean yli pohjoisesta avutuvalle näkymälle. Rakennus osoittaa kylätontin paikan ja kuvastaa avoimena säilyneen pohjoisen viljelyaukean kanssa Hyhkyn maataloushistoriaa.Päärakennus on säilyttänyt klassismin piirteensä.

Nykyään katua reunustava Simolan päärakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä niin sisä- kuin ulkotiloiltaankin. Puolitoistakerroksinen rakennus on hirsirunkoinen, satulakattoinen ja katettu poltetulla savitiilellä. Ulkoasultaan rakennuksessa on havaittavissa 1900-luvun alun klassisoivia piirteitä, kuten symmetrisesti jäsennellyt julkisivut, frontonit kummallakin sivulla ja lunetti-ikkunat päädyissä. Myös nurkissa olevat kissanpenkit ja nurkkien pilasteriaiheet antavat vaikutelman tyyliarkkitehtuurista. Kohde edustaa Hyhkyn rakennetun ympäristön keskeisintä historiallista kerrostumaa ja kertoo kylän maisema- ja asutushistoriasta havainnollisella tavalla. Rakennus on hyvä oman aikansa rakennusperinteen edustaja ja sijaitsee maisemallisesti hyvin merkittävällä paikalla. Päärakennus ja komea kuusiaita merkitsevät vanhan kylätontin paikan maisemassa. Pihapiiriin kuuluu lisäksi vajarakennus ja omenatarha.

Simolan kantatalo sijaitsee Hyhkyn kylätontilla, ainoana vanhalle paikalleen jääneenä rakennuksena. Hyhkyn kylä paloi 1770-luvultla, jonka jälkeen tilakeskukset siirrettiin Simolaa ja Karvolaa lukuunottamatta kylätontilta tiloille isojaossa määriteltyjen peltoalueiden äärelle. Karvola purettiin 1980-luvulla Pispan palvelukeskuksen tieltä.

Läheisiä Pispalan- ja Epilänharjuja myötää vanha Tammerkoskelta Tyrväälle johtava maantielinja.Simola onkin toiminut historiansa aikana postitalona (1658-1690) ja kestikievarina (Uotilan ja Mattilan kanssa 1724-40).

Simola mainitaan jo vuoden 1540 maakirjassa, ja tila on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1760-luvulta. Nykyinen Simolankatu kulkee tällä kohdalla vanhaa kyläraittia, eli Simolan sijainti suhteessa läheisiin kulkureitteihin on säilynyt entisellään. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1937 (rakennusmestari Arvid Männistö). Tilakeskus oli vielä 60-luvulla umpinainen, rakennusten rajaama.

Hyhkyn kylätontin ympäristön muutos maatalousmaisemasta pientaloalueeksi sijoittuu 60-luvulle. Simolassa viljely ja karjanhoito loppuivat 60-luvun puolessa välissä. Nokian moottoritie rakennettiin peltoalueen vastapuolelle 1968.

Simola sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa. Kylätonttia ympäröineestä viljelyaukeasta on yhä jäljellä pohjoiseen avautuva peltoalue. Maisemaa rajaavat Pispalan ja Epilän harjut. Muilta osin ympäristö koostuu 60-luvun rivitaloista ja 80-luvun palvelukeskuksesta ja sen 2010-luvulla rakennetusta uudisosasta. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen lisäksi rankarakenteinen, aaltopeltikattoinen vaja. Mies- ja karjapihaa rajannut pensasaita on yhä vanhalla paikallaan pihapiirissä.

Päärakennus tulisi säilyttää. Simolan pohjoispuolella on säilynyt osa kylätonttia ympäröivästä peltoaukeasta. Avoin maisematila tulisi säilyttää siinä määrin, että päärakennuksen asema avoimen maiseman reunalla ja tilakeskuksen ja kylätontin synnyttäneen viljelyalueen luonne ovat havaittavissa maisemassa. Maisemassa tulisi kiinnittää huomiota myös Simolan ja läheisten harjujen suhteen jatkumoon, jotta Simolan sijainti valtakunnallisen liikenneverkon läheisyydessä olisi ymmärrettävissä. Vanha puusto tulee pyrkiä säilyttämään. Päärakennuksen kunnostus- ja muutostöissä tulee huomioida rakennuksen ominaispiirteet.

Asemakaava vuodelta 1970 ohjaa tontille rivitalorakentamista.

Eija Teivas: Hyhkyn Simola, rakennetun ympäristön inventointi, 2004.