Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Mauniemi on aiemmin kuulunut Koveron suurtilaan. Mauniemen päärakennus sijaitsi Koveronsalmen nykyisen sillan lähellä olevalla mäellä, josta se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. Rakennuksen tarkka ikä ei ole tiedossa. Paritupapohjaisessa rakennuksessa on merkkejä sen pitkästä historiasta. Se on laudoitettu 1920–30-luvulla, ja sen toiseen päätyyn on lisätty lasiveranta 1960-luvulla. Vintti on otettu asuinkäyttöön ilmeisesti 20–30-lukujen remontin yhteydessä, jolta ajalta lienee myös rakennuksen takapuolen pulpettikattoinen kattolyhty. Rakennuksen monikerroksinen historia näkyy myös sisätiloissa. Pirtti on pitkälti alkuperäisessä asussaan, vintti portaineen kuvastaa 20–30-lukujen remonttia ja sali ja sen peräkamari sekä rakennuksen väliovet kertovat 40–50-luvulla tehdystä sisätilaremontista. 1900-luvulla Mauniemi on toiminut pääsääntöisesti kesäasuntona, mutta sota-aikana ja sen jälkeen siellä on asuttu pysyvästi. Viimeiset noin 10 vuotta rakennus on ollut käyttämättömänä.

Mauniemeä ei ole huomioitu alueella tehdyissä inventoinneissa. Tästä huolimatta päärakennuksella voidaan katsoa olevan kulttuurihistoriallista arvoa erityisesti rakennusperinteensä sekä asutus- ja sosiaalihistoriansa ansiosta. Rakennus kuvaa erinomaisella tavalla elinkaartaan, johon keskeisesti liittyy sen käyttö vapaa-ajanasuntona. Mauniemen rakennuskantaan kuuluvat päärakennuksen lisäksi vanha, etäämpänä tontilla sijaitseva navetta sekä naapurikiinteistön alueelle jäänyt sauna. Rakennuksia ympäröi laaja, tiheän kasvillisuuden valtaama tontti. Kasvillisuudesta johtuen rakennusten maisemallinen asema on vähäinen. Alueella on voimassa Kirkonseudun osayleiskaava, jonka mukaan asuinrakennus sijaitsee erillispientaloalueella, jolla on erityisiä maisemallisia arvoja. Kaava mahdollistaa vain yhden asuinrakennuksen rakentamisen rakennuspaikalle. Suurin osa kiinteistön alueesta on kaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ympäristö säilytetään.

Kiinteistön omistajien tavoitteena on asettua pysyvästi asumaan Mauniemeen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että paras vaihtoehto hankkeen toteuttamiseen olisi uuden asuinrakennuksen rakentaminen selkeästi nykyisestä pihapiiristä erilleen. Voimassaoleva osayleiskaava ei kuitenkaan mahdollista tällaista ratkaisua. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen arvot ovat osittain sidoksissa sen käyttöön kesäasuntona. Näiden arvojen säilyttäminen nykyisellään, mikäli rakennus esimerkiksi eristettäisiin ympäri vuoden asuttavaksi, on haastavaa.

Hankkeen suunnittelija on päätynyt eri vaihtoehtoja punnittuaan ehdottamaan päärakennuksen laajentamista uudisosalla. Uudisosa on suunniteltu arkkitehtuuriltaan moderniksi, matalaksi ja maastoon sopeutuvaksi. Rakennukset liittyvät toisiinsa yhdyskäytävän välityksellä vanhan rakennuksen pohjoispäädystä. Uudisrakennus on pyritty saamaan niin sijoittelultaan, massoittelultaan, väriltään kuin tyyliltäänkin selkeästi vanhasta rakennuksesta erottuvaksi rakennukseksi. Vanha päärakennus on sijoitettu melko korkeille perustuksille ja sijaitsee tontin saapumissuunnasta ja pihamaalta katsoen uudisrakennuksen edessä. Suunniteltu uudisosa on selkeästi alisteinen vanhalle päärakennukselle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Mauniemen vanhan päärakennuksen laajentaminen nivelletyllä uudisosalla ei ole paras ratkaisu kohteen kulttuuriympäristöarvojen säilyttämiseksi. Tässä tilanteessa esitetty ratkaisu on kuitenkin mahdollinen. Hankkeen suunnittelussa kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu olosuhteet huomioiden oikealla tavalla, eikä maakuntamuseolla ole uudisosan suunnittelun tai ar-keologisen perinnön osalta huomautettavaa.