rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Mottinen on Kallialan kantataloja. Nykyinen asuinpaikka ja keskeiset rakennukset, asuinrakennus, kellari ja vilja-aitta ovat tältä ajalta. Pihapiiri, vanha teollisuusalue ja uusi teollisuusalue muodostavat omat ajallisesti erilliset omaa aikaansa hyvin edustavat kokonaisuudet. Asuinpihan rakennuskanta 1860- ja 1920-luvulta.

Mottisen kahdella tontilla oleva rakennuskokonaisuus muodostuu vanhasta pihapiiristä ja sen itä- ja länsipuollella olevista teollisuusrakennuksista. Vanha pihapiirin ja maatilan muodostavat (1.) asuinrakennus (1860 - 1880-l) ( 2.) kellari/varasto (1860-l) (3.) navetta (1927) (4.) ratashuone/aitta/autotalli (1928/1959/1960-l) (5.) vilja-aitta (1860-l) (6.) liiteri (1920-l) ja (7.) kuivuri (1977).

Vanhemmalla teollisuuspuolella ovat (8) tehdasrakennus (1949/1958/1964/1967) ja (9.) lautavarasto (1960).

Itäpuolella olevalla uudemmalla teollisuusalueella ovat (10) Puutavarakuivaamo (1966/ 1968) (11.) teollisuusrakennnus (1967/ 1969/ 1971/ 1973/ 1979 / 1997) (12) teollisuusrakennus (1977/1980/1982/1984) (13) raaka-ainevarasto (1994) (14) lämpökeskus (1999)

(1.) Omistajan arvelun mukaan asuinrakennus on rakennettu kahdessa vaiheessa 1850-luvun jälkeen. Nykyisen mittainen rakennus on ollut jo 1890-luvulla. Rakennus on vuorattu 1. kerran 1900-luvun alkupuolella. Rakennuksessa on luonnonkivistä tehty sokkeli, joka on rapattu betonilla tasaiseksi. Hirsirunko on vuoratta punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Seinän yläosa ja vintin päädyt ovat pystypaneloidut ja maalattu vaaleankeltaisella. ikkunat ovat 6-ruutuiset, vuorilautojen yläosassa pientä konsolikoristelua. Satulakatto on katettu sementtitiilillä 1940-luvulla. Rakennuksen ikkunat, ulkovuori ja kuistit ovat uusittu 1980-luvulla. Malli on otettu aikaisemmasta.

(2.) Kivirakenteinen perunakellarirakenus on rakennettu kookkaista vähän lohkotuista kivistä. Sisällä on kivistä holvattu tila. Rakennuksen päällä on hirsirakenteinen ja aumakattoinen rakennus. Sen ulkoasu on 1930-luvulta, jolloin siitä tehtiin kanala. Rakennuksessa on kookkaat ruutuikkunat ja se on vuorattu vaalealla pystyponttilaudalla. Nykyisin varastokäytössä.

(3.) Navettarakennus on tehty sementtitiilestä vuonna 1927. Muurauksessa on käytetty munkkilimitystä. Rakennuksen sisätilat, ruutuikkunat ja katto on uusittiin 1980-luvulla, jolloin siitä tehtiin konehalli. . Pihajulkisivu on säilytetty, kookas satulakattoinen oviaukko on puhkaistu siististi pohjoispuolelle.

(4.) Paikalla on alun perin ollut navetta. Uuden navetan valmistumisen jälkeen paikalle rakennettiin lautarakenteinen ratashuone ja hirsirakenteinen liha- ja vaateaitta (puori) vuonna 1928. Rakennusta jatkettiin pohjoispuolelta toisella ratashuoneella vuonna 1930. Eteläpää sai autotallin vuonna 1958/59. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennukseeen muutti puuseppätehtaan konttori, joka toimi tiloissa aina vuoteen 1984.

(5.) Vilja-aitta on rakennettu alun perin nurkkakiville, nykyinen betonisokkeli on myöhempi lisäys. Hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla vaakalaudoituksella. Vuoraus uudehko. Ovi pystylautaa, harmaaksi maalattu.

(8.) Puutyöverstas rakennettiin aluksi puurakentisena vuonna 1949. Jyrkässä rinteessä ollut rakennus paloi 1950-luvulla, jolloin siitä jäi jäljelle vain eteläpääty. Samalle paikalle valmistui osittain 2-kerroksinen tiilirakennus vuonna 1958. Palolta säilynyt eteläpääty hyödynnettiin. Nykyisin säilynyt puuosa on vuorattu aaltopellillä. Verstasta laajennettiin luoteeseen tiilirakenteisella 1-kerroksisella siivellä vuonna 1964. Kaakkoiskulman aaltopeltinen siipi rakennettiin vuonna 1967. Nykyisin rakennus on varastona. Rakennukseen kuuluu noin 10 metriä korkea tiilipiippu.

Mottinen on Kallialan kylän vanhoja kantataloja. Vanha kylätontti sijaitsi Kallialan kylässä. Nykyiselle paikalle tilakeskus on siirretty 1800-luvun aikana. Ilmeisesti muutto tapahtui 1860-luvulla. Tästä rakennusvaiheesta ovat jäljellä asuinrakennus, maakellari ja vilja-aitta. Mottiseen liittyvä Niemen tehtaat aloitti toiminna vuonna 1898 Kiikan Kilpiojan kylässä. Toiminnan aloitti vaatimattomissa oloissa puuseppä Vilho Niemi. Tuotteina olivat lelut ja erilaiset sorvatut tuotteet. Vuonna 1903 toiminta siirrettiin Tyrvään Tyrväänkylään. Tuotanto tehostui vuonna 1914 kun Hartolankoskeen rakennettiin sähkölaitos. Vuonna 1934 Niemen poika Aarno Niemi oli mennyt vävyksi Mottisen taloon. Tyrväänkylässä ollut sorvaamo paloi, jonka jälkeen päätettiin siirtää toiminta Mottisen tilalle. Uudet tuotantotilat valmistuivat 1940-luvun lopulla Mottisen pihapiirin laidalle, kallion päälle. Puurakenteinen tehdas paloi, lukuunottamatta eteläpäätyä, 1950-luvulla. Säästyneen osan jatkeeksi rakennettiin tiilirakennus, jota jatkettiin tiiliosalla 1964 ja peltirakenteisella 1967.

Tilat jäivät nopeasti pieneksi ja uuden (11) teollisuusrakennuksen rakentaminen alkoi pihapiirin länsipuolella vuonna 1967. Tätä ennen (1966) oli aloitettu (10) puutavarakuivaamon rakentaminen. Aikaisemmin paikalla oli pelto ja pienessä metsäsaarekkeessa oli ilmeisesti riihi ja latoja. Puutavarakuivaamoa ja varsinaista teollisuusrakennusta viisi kertaa vuosien 1969 ja 1997 välillä. 1-kerroksinen rakennus on pääosin tiilirakenteinen, viimeinen osa on tiilielementeistä. Toisen (12) teollisuusrakennuksen rakentaminen aloitettiin 1977 ja sitä laajennettiin kolme kertaa, joista viimeinen konttori ja näyttelytila on vuodelta 1984. Rakennus 2-kerroksinen ja se on vuorattu keltaisilla profiloiduilla peltielementeillä. Tuotantotiloja tällä uudella puolella on noin 13500 neliömetriä. Henkilökuntaa on noin 110. Vuodesta 1986 Niemen tehtaat Oy:lla on ollut sahalaitos ja huonekalutehdas Suodenniemellä, jossa työskentelee 40-50 henkilöä.

Vammalan tehtaan kupeessa oleva Mottisen maatila toimii edelleen viljelytilalla. Pihapiirin nurmikot rajoittuvat osittain tilan kynnettyihin peltohin.

Mottisen pihapiiri rakennettiin peltojen keskellä kohoavan kallio/kuusimäen etelälaidalle. Tila sijoittui lähelle vanhaa postitietä. Nykyisin eteläpuolella on Häijään/Satakunnan kantatie, joka rakennettiin 1970-luvun puolivälissä. Tilan ja rannan välissä oleville vanhoille pelloille on rakennettu kerrostaloja 1970/80-luvulla. Pohjoispuolella on pienen metsikön takana Vammalan painotalo. Pohjoispuolella oleva peltoaukealle on rakennettu rivi- ja omakotitaloja 200-luvun vaihteessa. Mottisen useista rakennuksista muodostuva Pihapiirii on pääosin kuusi- ja lehtipuuvaltaista metsää. Nurmikkoa on vähän asuinrakennuksen ympärillä. Asuinrakennuksen pohjoispuolella pihassa on mäntyjen lisäksi marjapensaita. Asuinrakennuksen eteläpuolella omenapuita. Uuden teollisuusalueen laitamilla on avointa nurmikenttää. Pihapiirin laidalla olevista pelloista osa on edelleen kynnetty.

Vanha rakennuskanta tulisi säilyttää. Erityisesti tulee huolehtia, että keskeinen pihapiiri, asuinrakennus, kellari, navetta ja aitat, säilyvät. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Matti Niemi, haastattelu lokakuussa 2004