Laalahden tilakeskuksen halkaisee Aitoniementie, joka jakaa puistomaisen asuinpihan ja talousrakennusten muodostaman talouspihan erillisiksi kokonaisuuksikseen. Asuinpiha sijaitsee Näsijärven puolella ja tilan talousrakennukset jäävät pohjoispuolelle.

Tilan päärakennus on rakennettu v. 1885 hirrestä ja siinä on lautavuoraus. 1908 rakennukseen tehtiin muutostöitä, jotka mahdollisesti Wivi Lönn on suunnitellut. Muutostyöt näkyvät pääsisäänkäynnin pariovissa ja viereisessä ikkunassa. Asuinpihan pienempi asuinrakennus ns. punainen puoli on valmistunut 1888. Hirsirunkoinen asuinrakennus on punamullattu, josta rakennus on saanut myös nimensä. Rakennuksen suuren avokuistin pilarit on veistetty yläosastaan kapiteelin tapaan. Perimätiedon mukaan tämän rakennuksen olisi suunnitellut Wivi Lönn.

Asuinpihan pohjoispuolella oleva pakari on vuodelta 1905. Pakarissa on leivottu 1950 – luvulle asti, jolloin uuni purettiin. Tilan luultavasti vanhin rakennus on pakarin vieressä oleva viljamakasiini, joka on rakennettu 1865. Navetta on vuodelta 1904 ja uudempi 1993 rakennettu hevostalli on vanhalla paikalla navetan ja luhtiaitan välissä. Luhtiaitta on valmistunut ennen vuotta 1917. Näiden hirsirunkoisten rakennusten lisäksi tilalla on kuivuri, konehalli, puimala, riihi sekä tilakeskuksen länsipuolella oleva käytöstä poistunut sikala.

Laalahti on vuoden 1540 kantatila. johon liitettiin 1600 – luvun alkupuolella kylän toinen tila. 1600 – 1700 –lukujen vaihteessa ratsutilasta tuli rustholli, jonka augmentteja olivat Teiskon Kuoranta, Kiviranta, Messukylän Huikas ja Löytänä.

Laalahden talouskeskuksen kohdalta kulki reitti sekä etelään eli alas rantaan ja pohjoiseen kohti Terwajärveä. 1700 – luvulla Laalahden – tilan pellot ja niityt sijaitsivat tien ja rannan välissä, aidattu alue ulottui tien pohjoispuolelle. 1800 – luvulla peltoja oli myös Tervajärveä johtavan tien varrella ja Pihkaojan mutkassa. 1920 – luvun karttojen mukaan Laalahden tila oli siirtynyt tien eteläpuolelle, mutta kylän kohdalla olevan tien linjaus on saattanut vaihdella aikojen saatossa. Tilalla on yhä edelleen viljelyksessä peltoa ja laidunmaita, lisäksi tilalla on ravihevosia.

Jaakola, Juha, 2008. Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, Tampere.

Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu, 2014. Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys, luonnos 31.1.2014. Tampereen Kaupunki, Tampere.

Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, 2007. Nurmi-Sorilan osayleiskaava Aitolahden kulttuuriympäristoinventointi. Tampereen kaupunki, Tampere.