rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1923 ja puurunkoinen piharakennus 003 1920-luvulla. Kahden muun puurunkoisen piharakennuksen 002 ja 004 rakennusaika ei ole tiedossa. Asuinrakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa, sekä alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusosat, -materiaalit ja 1920-luvun puuklassismin tyylipiirteet, kuten satulakatto, päätyihin taittuvat räystäät, symmetrinen julkisivujen aukotus, listoitus- ja laudoitustapa, T-malliset ikkunat ja aumakattoinen lasikuisti. Piharakennukset ovat vaatimattomia ja 1900-luvun alkupuolelle tyypillisiä, pihapiiriin kokonaisuudelle olennaisia. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asunto puutalossa, aputiloja piharakennuksissa, on säilynyt.

Historiallinen arvo – Teollisuushistoria

Tontin itäpäädyssä on kulkenut Punainen tukkitie 1864-1935.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Saunasaarenkadun loppupäässä ja Pyhäjärven rannassa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on kohtalainen maisemallinen merkitys.

Saunasaarenkadun päässä, kadun länsipuolella sijaitseva loivasti rantaan laskeva tontti, jolla 1920-luvulla rakennetut yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja puurunkoinen piharakennus 003 sekä leikkimökkimäinen piharakennus 002. Lisäksi on huomioitu selkeästi pihapiiriin kuuluvat, mutta tontinrajojen ulkopuolella sijaitsevat pihasauna 004 ja autotallirakennus 005.

Huom. rakennusnumerointi poikkeaa kaupungin virallisesta numeroinnista.

Ilmakuvien, 1930 asemakartan ja aiemman inventoinnin perusteella tontin asuinrakennus ja pohjoiskulmassa sijaitseva puurunkoinen piharakennus 003 on rakennettu 1920-luvulla. Molemmat on merkitty nykyisille paikoilleen 1930 asemakartalle. Asuinrakennuksen on rakentanut rakennusmestari Fonsell ilmeisesti vuonna 1928 kahdelle perheelle. Pääkerroksessa oli kaksi huoneen ja keitiön asuntoa, joista toisessa asuivat Ahot ja toisessa Kaariot. Asunnot on sittemmin yhdistetty. Peruskorjausta on tehty 1950-luvulla.

Pihapiiriä on myöhemmin täydennetty leikkimökkiä muistuttavalla pikkuruisella piharakennuksella 002. Tonttirajat ovat säilyneet muuttumattomina 1930-luvulta lähtien. Tontin länsipuolitse on kulkenut Rosenlewin punainen tukkitie 1864-1935. Tukkitien betonisia tukirakenteita on säilynyt nähtävissä maastossa ja pihasauna 004 on ilmeisesti perustettu tällaisten päälle. Pihasauna on rakennettu mahdollisesti 1950-luvun tietämissä. Maalaamaton peltinen autotalli 005 puurakenteisine kylkiäiskatoksineen lienee rakennettu saunan pohjoispuolelle 1970-luvulla. Rakennusta ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Kiinteistö on säilynyt toisella alkuperäisistä omistajasuvuista.

Kiinteistö sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa, maastollisesti melko tasaisella alueella. Välittömässä lähiympäristössä on muutamia alueen perinteistä 1900-luvun alun rakentamista edustavia yksittäispientaloja sekä muutamia 1980-2000-lukujen omakotitaloja. Eteläpuolitse kulkee Pyhäjärven rantaa mukaileva kevyenliikenteenväylä ja länsipuolella hoidettu puistoalue, jossa on lasten leikkipaikka.

Asfaltoitu ajotie pihaan on Saunasaarenkadulta, asuinrakennuksen pohjoispuolelta ja toinen kulku asuinrakennuksen eteläpuolelta 1950-luvulle tyypillisestä metalliputkiportista. Länsisivun kuistin edusta on hiekkapintainen, muutoin piha on nurmella. Piha on rajattu Saunasaarenkadun puolelta punaiseksi maalatulla pystyrima-aidalla. Muutoin piha on tiheän kasvillisuuden suojaama. Pihassa kasvaa jalokuusi, pylväshaapa, sireeniä, marjapensaita, vadelmaa sekä runsaasti vanhoja perennoja ja omenapuita. Pihan pinnat, jäsentely ja kasvillisuus ovat ajotien asfaltointia lukuun ottamatta pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja kolmen pienen piharakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Neljän rakennuksen muodostaman historiallisesti yhteenkuuluvan rakennusryhmän säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 1920-luvun tyylipiirteiden säilyminen.

Tontin länsipuolen entisen punaisen tukkitien pohjan säilyminen rakentamattomana.

Pihapiirin ja erityisesti asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.4.2002. 2002 inventoinnin kohdenumero 121.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).