Alue Loukonlahden asuinalue - Haikka

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  • Kunta:
    Pirkkala
    Kylä:
    Haikka
    Nimi:
    Loukonlahden asuinalue - Haikka
    Alueluokka:
    Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus
    Aluetyyppi:
    haja-asutusalue
    Rakennushistoriallinen arvo:
    arkkitehtoninen
    Ympäristöarvo:
    maisemakokonaisuus
    Arvojen perustelu:
    Yhtenäinen ja lyhyessä ajassa rakennettu Loukonlahden asuinalue kertoo esimerkillisesti aikansa laadukkaasta suomalaisesta asuinaluesuunnittelusta ja -rakentamisesta. Alueen yhtenäisyys syntyy ajallisesta yhtenäisyydestä ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista, sekä ennenkaikkea arkkitehti Pekka Ilveskosken alueelle suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksilla on selkeää arkkitehtonista arvoa. Rakennuskannan yhtenäisyyden ja onnistuneesti toteutetun rakennuskaavan vuoksi aluetta on pidettävä arvoalueena, joka muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden.

Tekstitiedot

  • Historia:
    Nykyisin Loukonlahden asuinalueena tunnettu alue on kuulunut pääosin Haikan maarekisterikylään ja siellä sijainnen Haikan kartanon maihin. Osa uudemmasta alueesta on kuulunut Nuolialan kylään. Alue oli ennen asuinalueen rakentamista pääosin metsää ja peltoa. Siellä sijaitsivat ennestään vain Nuolialan koulun rakennukset, opettajien asuntola, seurakuntakoti sekä noin 5-8 asuinrakennusta.

    Asuinalueen rakentaminen käynnistyi aluerakennussopimukseen perustuen Kirkkoveräjällä vuonna 1968 ja laajeni seuraavina vuosina Kreetanmutkaan ja Loukonrantaan. Rakentaminen jatkui Läpikäytävän ja Eskolan alueella vuosina 1977-1980, Kirkkokadulla 1984 ja vielä ns. Tonttukylän alueella vuosina 1987-89. Tässä selvityksessä tarkastellaan Loukonlahden vanhinta, 1960-70-luvuilla rakennettua osaa, jossa ei ollut aiempaa rakennuskantaa.

    Kuvaus:
    Loukonlahden asuinalue sijaitsee Pirkkalan kuntakeskuksen itäpuolella, Nuolialantien pohjoispuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Pyhäjärveen ja Nikkilänniemeen, idässä Pereen ja lännessä Haikan alueisiin. Tiiviin ja osin melko massiivisenkin rakentamisen vastapainona Loukonlahden rantavyöhykkeellä on laajat virkistys- ja ulkoilualueet, venesatama ja uimaranta.

    Loukonlahden asuntoalueen varhaisvaiheen kaikkien rakennusten suunnittelusta vastasi arkkitehti (safa) Pekka Ilveskoski (1931 – 1987). Ilveskoski oli suomalainen arkkitehti, jolla oli oma arkkitehtitoimisto Tampereella. Tunnetuin Ilveskosken suunnittelemista rakennuksista on Tampereella sijaitseva Näsinneulan näkötorni (1971). Hänen muita töitään ovat mm. Tampereen Poliisitalo (1963), Pirkkalan lukio (1973) ja Sara Hildenin taidemuseo (1979, yhdessä Asko Rasinperän kanssa).

    Loukonlahden rakennustöistä vastasi pääosin Nopan rakennusliike. 1960-70-lukujen aikana alueelle rakennettiin 9 kerrostaloa, 20 rivitaloa, lämpökeskus ja 1 liikerakennus. Rakennukset on sijoitettu porrastetusti maaston mukaisesti, niin että korkeimmat kerrostalot ovat eteläisimpinä metsäisissä rinteissä ja matalat yksi tai kaksikerroksiset rivitalot ovat niiden edessä alavammalla maalla. Näin massiivisetkin talot on saatu sopeutumaan maastoon ja mahdollisimman monesta asunnosta on järvinäköala.

    Rakennukset ovat betonielementtirunkoisia ja tasa- tai pulpettikattoisia. Julkisivut on pääsääntöisesti rapattu ja maalattu valkoisiksi. Tehosteena on käytetty ruskehtavia, vihertäviä tai tummanruskeita julkisivulevyjä ja mäntypanelointia. Ikkunoiden puitteet ovat tummanruskeiksi petsattuja ja ulko-ovet useimmiten lakattuja ikkunallisia puuovia. Alueen arkkitehtoninen yleisilme on selkeä ja harmoninen.

    Loukonlahden asuinalueen asunnot ovat pääosin omistusasuntoja. Kerrostalot ovat 2-5-kerroksisia ja niiden asunnot 1-4h+k. Korkeimmissa taloissa on hissit. Rivitalot ovat yksi tai kaksi kerroksisia, rinteeseen sijoitetuissa taloissa on myös kellarikerros. Rivitaloasunnot vaihtelevat kooltaan 80-170 m² välillä ja niiden huoneluku on 3-7h+k. Osassa Loukonlahdentien rivitalojen asunnoista on jopa uima-altaat.

    Toimenpidesuositukset:
    Asuinalueen rakennuskannan yhtenäisyys ja väljyys tulisi ehdottomasti pyrkiä jatkossa säilyttämään, välttämällä alueen täydennysrakentamista ja merkittäviä rakennusten ulkoasun muutoksia. Erityisen kielteisesti tulisi suhtautua rakentamiseen Pyhäjärven rannan ja nykyisten asuinrakennusten väliin. Olemassa olevat laajat viher- ja puistoalueet tulisi säilyttää alueen asukkaiden virkistyskäytössä. Viheralueilla on myös tärkeä rooli omaleimaisen alueen rajaajina muusta rakennetusta ympäristöstä, minkä vuoksi niiden sälyminen on ensiarvoisen tärkeää. Alueen rakennusinventointitiedot eivät ole vielä kattavat. Mahdolliset uudet maankäyttösuunnitelmat edellyttävät inventoinnin täydentämistä ja syventämistä.
    Kirjalliset lähteet:
    Asemakaavat, Pirkkalan kunta; rakennuslupapiirustukset, Pirkkalan kunta; Pitkin poikin Pirkkalaa, 1997; Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2002.
    Lisätiedot:
    Asemakaava, vahvistamis pvm 9.6.1971; aluerakennussopimus 1960-luvun lopulta.

Kuvat

  • Kohteen kuva

    loukonlahdenkuja 3 idästä.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika: 16.1.2008
    Kohteen kuva

    Loukonlahti.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika: 22.1.2008
    Kohteen kuva

    loukonlahti yleiskuva 01.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika: 16.1.2008
    Kohteen kuva

    kirkkoveräjäntie 1 A ja B.JPG

    • Kuvaaja: Miia Hinnerichsen
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika: 16.1.2008

Tutkimushankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa Moniulotteinen kulttuuriperintö - digitointihanke Pirkkala
    Tampere
     
    Aitolahti
    Teisko
     
    Muu
     
    11.03.2014 31.12.2014
    Avaa Pirkkala moderni rakennusperintö Rakennetun ympäristön selvitys 2008 Pirkkala
     
      Muu
     
    16.01.2008 29.01.2008