rakennusperinteinen

Tyhjilleen jääneistä rakennuksista on tunnistettavissa omalle ajalleen tyypillisiä rakennuspiirteitä. Kiinteistöllä on maisemallista merkitystä ja sen pihapiiri muodostaa selkeän kokonaisuuden.

Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi pariaitta, pihalato, kuivausriihi (1948), puimalato, navetta (1952) ja tynnyrisauna. Punatiilinen navetta on huonokuntoinen, seinät ja pärekatteinen satulakatto ovat osin sortuneet.

1½-kerroksisen asuinrakennuksen perustuksena on lohkokivi. Runko on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella ja se on maalaamaton. Satulakatto on katettu kolmiorimahuovalla. Pitkällä lounaisseinällä on yksikerroksinen satulakattoinen umpikuisti. Ikkunat on jaettu pystypuulla kahteen erisuuruiseen ruutuun.

Yksikerroksisen pariaitan perustuksena on luonnonkiviset nurkkakivet. Hirsirunko on vuoraamaton ja maalaamaton. Satulakatto on katettu pellillä.

Torppa on perustettu 1800-luvulla, siinä on asunut aikanaan Heikki-niminen henkilö, joka on valmsitanut kudonnassa käytettyjä kaiteita, siitä torpalle nimi Kaituri.

Lauri Vaalerin isovanhemmat muuttivat 1800-luvun lopulla Luopioisista Sappeen kylälle ja kyseiseen torppaan.

Kaituri on Hannulan kantatalon entinen torppa, joka lunastettiin itsenäiseksi 1920-luvulla. Se on rakennettu ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella. Aitta on todennäköisesti vanhempi kuin päärakennus. Kiinteistö ei ole varsinaisessa asuinkäytössä.

Kaituri sijaitsee Sappeen kyläkeskustan koillispuolella Metsäkulman alueella. Sen koillispuolelta alkaa Laipanmaan erämaa-alue. Kaiturin länsipuolella sijaitsee Kulmalan kiinteistö, lähiympäristössä ei ole muuta asutusta.

Osayleiskaava tekeillä 2002, mutta edelleen voimassa maakuntakaava.

Lehtelä, Pentti 2000: Laipanmaassa ja muuallakin.

Lauri Vaalerin kirje 26.11.2002