rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

Yksi Haapasaaren kylän kantataloista, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-1900-lukujen vaihteessa. Yhteenkuuluva 1900-1950-luvuilla rakentunut rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat muutoksista huolimatta säilyttäneet kohtalaisesti rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti Kivisalmentien varressa, peltojen ympäröimänä, mistä johtuen kohteella on suurehko maisemallinen merkitys lähiympäristössä.

Tiiva sijaitsee viljelysten keskellä Kivisalmentien varressa, tien länsipuolella. Pihapiirin läpi vie Humalojantie, joka on saanut nimensä sen pohjoispuolitse kulkevasta kapeasta purosta tai ojan ja tien yhtymäkohdassa, lahden pohjukassa sijainneesta Tiivan Humaloja -nimisestä torpasta. Pihapiiri, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta sekä kaksi talousrakennusta, on jaettu useaksi kiinteistöksi. Navettaa lukuun ottamatta rakennukset sijaitsevat Humalojantien eteläpuolella. Pihassa kasvaa upeita kookkaita lehtipuita.

Haapasaaren kylän kantatalo Tiiva mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Talo sijaitsi alkujaan lännempänä kyläkeskuksessa Kylänlahden pohjukassa. Henkikirjoissa Tiivan torpaksi mainitaan 1851 lähtien Palttala (Tiivasta koilliseen Palttalantien varressa). Tiiva määrättiin siirrettäväksi kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen isonjaonjärjestelyssä 1800-1900-lukujen taitteessa. 1899 laaditussa pitäjänkartassa talo on jo nykyisellä paikallaan. Tilasta on lohkottu maata torpille seuraavasti: Palttala 1906, Humaloja 1917, Kuusisto 1923. Lisäksi maata on lohkottu mökkitonteiksi 1960-70-luvuilla.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1900): satulakatto, julkisivuissa keltainen vaakalaudoitus, 6-ruutuiset ikkunat, hieman koristeelliset tummanruskeat ikkunankehykset, eteläsivulla kookas poikkipääty, josta sisäänkäynnit, länsipäädyssä myöhemmin lisätty pulpettikattoinen sisäänkäyntikuisti.

2 Talousrakennus (lato, riihi?): satulakatto, julkisivuissa maalaamaton osin vaaka-, osin pystylaudoitus.

3 Pakari, aitta, autotalli: satulakatto, kapea, pitkä runko, julkisivuissa vaihtelee punamullattu hirsipinta ja peiterimoitettu pystylaudoitus, vinttikerroksessa kolmioikkunoita, itäsivulla sisäänvedetty avokuisti. Eteläpäätyyn tehty asuintiloja, pohjoispäätyyn autotalli.

4 Navetta/karjasuoja (1952): satulakatto, betonisokkeli, julkisivuissa osittain betoniharkkomuuraus, osittain punamullattu peiterimoitettu pystylaudoitus.

Raitio Raine, Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Längelmäveden seudun historia. 2, Sahalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isonjaontäydennyskartta 1874-1883. Kansallisarkisto.

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/