Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Asemakaavamuutos koskee Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevan Tampereen teatterin tonttia, joka rajautuu pohjoisessa kulttuuritalo Laikun tonttiin, idässä Vanhankirjastonpuistoon, etelässä Hämeenkatuun ja lännessä Keskustoriin. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mm. lisätä tontin maanpäällisen rakennusoikeuden määrää, joka mahdollistaisi viitesuunnitelmien mukaisen, noin 450 kerrosalaneliömetrin kokoisen teatterin laajennusosan rakentamisen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Vuonna 1913 käyttöön otetun Tampereen teatterin ovat suunnitelleet arkkitehdit Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio. Teatteri on lukuisista muutoksista huolimatta säilyttänyt erinomaisesti alkuperäisen, vahvasti symmetriaan perustuvan arkkitehtonisen ilmeensä ja sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla kansallismaisemassa ja osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Teatteritalo on erikseen mainittu RKY-alueen kuvauksessa yhtenä alueen arvokohteista. Aluetta koskevat Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden mukaan alueen arvojen säilyttäminen tulee olla muutosten lähtökohtana. Kyseessä on Tampereen kaupunkikuvan vaalituin ja arvokkain kohta.

Teatterin tontilla on voimassa vuonna 1986 hyväksytty asemakaava, jossa teatteri on suojeltu sr-11 -merkinnällä, ja tuolloin suunnitteilla olleelle laajennukselle on varattu rakennuksen pohjoispuolelle kaksikerroksinen rakennusala sekä maanalaiset rakennusalat. Sittemmin toteutetun laajennuksen jälkeen tontilla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta, mutta ei maanpäällistä rakennusalaa. Kaava ei huomioi RKY-aluetta, kansallismaisemaa eikä teatterin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja. Lisäksi alueella on voimassa keskustan strateginen osayleiskaava, jossa teatterin tontti sijoittuu ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeelle ja on osoitettu hallinnon ja palvelujen alueeksi, jolla tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin.

Maakuntamuseo katsoo, että osin vanhentuneen asemakaavan uudistaminen on myönteinen asia, että kulttuuriympäristön arvot on pääosin tunnistettu onnistuneesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja, että kaavan tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta, mikäli teatterin laajennus voidaan toteuttaa rakennuksen ominaispiirteisiin ja kaupunkikuvaan sovittaen.

Kaavatyön aikana on tarkoitus laatia seuraavat kulttuuriympäristöön ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin kohdistuvat selvitykset ja suunnitelmat: viitesuunnitelma, pihasuunnitelma ja teatterin rakennushistoriaselvitys (RHS). Lisäksi kaavatyössä hyödynnetään mm. Frenckellin puistohistoriallista selvitystä (FCG, 2021). RHS (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022) on jo valmistunut. Se antaa erinomaisen pohjan teatterin kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen huomioimiselle hankkeessa. Maakuntamuseo katsoo edellä mainitut selvitykset riittäviksi hankkeen vaikutustenarvioinnille.

Selvitysten perusteella kaupunkikuvallisesti keskeiset seikat, joiden säilyminen tulee kaavamuutoksessa turvata ovat mm. teatterin asema keskustorin laidalla ja koskimaisemassa, Vanha kirkon kellotapulin (suun. Bassi) asema Kauppakadun, Tampereen entisen pääkadun itsenäisenä pääteaiheena ja rooli tori- ja koskimaisemassa, näkymäakseli teatterin ja kellotornin välistä koskimaisemaan ja kosken itärannalta kellotornille.

RHS:n perusteella teatteriin on tehty useita muutoksia ja laajennuksia, mutta ne on pääosin pyritty sovittamaan rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen. Teatterin keskeisiä säilytettäviä ominaispiirteitä ovat mm. rakennuksen vahvasti symmetriaan perustuva arkkitehtuuri, alkuperäisen tai sitä vastaavan ilmeensä ja rakennusmateriaalinsa säilyttäneet julkisivut sekä keskeisimmät, teatterin ytimen muodostavat sisätilat, kuten katsomo, näyttämö ja suuri lämpiö. Myös tuleva peruskorjaus tulisi toteuttaa säästävän korjauksen periaattein, jolloin voitaisiin säilyttää mahdollisimman laajasti alkuperäisiä ja autenttisia rakennusosia kuten väliovia, koristeellisia sisäkattoja, lattialaatoituksia, näyttävät kaiteet sekä muutamat alkuperäiset ikkunat. Rakennukselle tulisi asemakaavassa osoittaa suojelumerkintä, joka turvaa niin julkisivujen kuin sisätilojenkin arvojen säilymisen.

Viitesuunnitelman (8.6.2023) mukaan teatterin melko suurikokoinen laajennus sijoittuisi rakennuksen pohjoissivulle ja näkyisi siten sekä Keskustorille että koskimaisemaan. Laajennusosa ei ilmeeltään ole kovin alisteinen, vaan poikkeaa melko voimakkaasti vanhemmista osista. Erityisesti huomiota herättävät Keskustorin puoleiseen julkisivuun suunnitellut laajat kuparilla verhotut pinnat. Näiltä osin suunnitelmaa toivoisi hiottavan maltillisemmaksi. Lisäksi viitesuunnitelmasta tulisi selkeämmin hahmottua, mitkä ovat teatterin nykyiset, säilyvät osat, mihin julkisivuihin ja sisätiloihin kohdistuu muutoksia ja mitkä ovat uusia, rakennettavia teatterin laajennusosia. Näin muutokset ja niiden vaikutukset olisivat helpommin arvioitavissa.

Näin arvokkaassa ympäristössä tehtävillä muutoksilla tulee olla vahvat perustelut, jotka tulisi jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tuoda esiin. Nyt esitetyssä aineistossa laajennuksen sijaintia ja muotoa ei ole perusteltu. Aineiston perusteella terassi- ja kahvilatoiminnot painottuvat teatterin tilatarpeita enemmän. Nykyisessä asemakaavassa teatteritoiminnan asema tontin pääkäyttötarkoituksena on haluttu turvata rajoittamalla liiketilojen määrä enintään 20 prosenttiin sallitusta kerrosalasta. Teatteriksi rakennetun rakennuksen säilyminen rakennustyypille tunnistettavana ja alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan myös tulevaisuudessa olisi eduksi rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiselle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta alueellinen vastuumuseo toteaa, että teatterirakennuksen pohjoispuoleinen kaava-alueen osa sijoittuu arkeologisen kulttuuriperintökohteen, Tammerkosken (Kosken) historiallisen kylän-, kartanon- ja markkinapaikan alueelle (mj-tunnus 1000047131). Vuonna 2009 viemärilinjan kaivutyön arkeologisen valvonnan yhteydessä teatterin tontin pohjoislaidalta on löytynyt pienialaisia jäännöksiä 1700- ja 1800-luvun kulttuurikerroksesta. Tammerkosken (Kosken) arkeologisen kohteen alue on rajattu alustavasti Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2014). Inventoinnissa kohteelle on myös esitetty s-kaavamerkintää alueen arkeologisen potentiaalin perusteella. Lisäksi raportin mukaan kaava-alueen kautta on kulkenut historiallinen, viimeistään keskiajalla käytössä ollut Hämeenlinnan ja Satakunnan välinen maantie (ns. Laidetie), josta lännempänä haarautui myös Hämeen- tai Kyrönkankaantie. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on asianmukaisesti kirjattu, että hankkeen tavoitteena on mm. arkeologisen kulttuuriperinnön huomiointi ja turvaaminen. Tämä edellyttää suunnittelualueen pohjois- ja koillisosaan osoitettavaa asianmukaista kaavamääräystä.

Aineistoa tulee vielä kehittää edellä kuvatusti. Valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Asemakaavamuutos koskee Tampereen ydinkeskustassa sijaitsevan Tampereen teatterin tonttia, joka rajautuu pohjoisessa kulttuuritalo Laikun tonttiin, idässä Vanhankirjastonpuistoon, etelässä Hämeenkatuun ja lännessä Keskustoriin. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mm. lisätä tontin maanpäällisen rakennusoikeuden määrää, joka mahdollistaisi viitesuunnitelmien mukaisen, noin 450 kerrosalaneliömetrin kokoisen teatterin laajennusosan rakentamisen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Vuonna 1913 käyttöön otetun Tampereen teatterin ovat suunnitelleet arkkitehdit Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio. Teatteri on lukuisista muutoksista huolimatta säilyttänyt erinomaisesti alkuperäisen, vahvasti symmetriaan perustuvan arkkitehtonisen ilmeensä ja sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä paikalla kansallismaisemassa ja osana valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Teatteritalo on erikseen mainittu RKY-alueen kuvauksessa yhtenä alueen arvokohteista. Aluetta koskevat Valtioneuvoston päätöksellä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden mukaan alueen arvojen säilyttäminen tulee olla muutosten lähtökohtana. Kyseessä on Tampereen kaupunkikuvan vaalituin ja arvokkain kohta.

Teatterin tontilla on voimassa vuonna 1986 hyväksytty asemakaava, jossa teatteri on suojeltu sr-11 -merkinnällä, ja tuolloin suunnitteilla olleelle laajennukselle on varattu rakennuksen pohjoispuolelle kaksikerroksinen rakennusala sekä maanalaiset rakennusalat. Sittemmin toteutetun laajennuksen jälkeen tontilla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta, mutta ei maanpäällistä rakennusalaa. Kaava ei huomioi RKY-aluetta, kansallismaisemaa eikä teatterin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja. Lisäksi alueella on voimassa keskustan strateginen osayleiskaava, jossa teatterin tontti sijoittuu ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeelle ja on osoitettu hallinnon ja palvelujen alueeksi, jolla tapahtuva kehittäminen on sovitettava arvokkaan kulttuuriympäristön vaatimuksiin.

Maakuntamuseo katsoo, että osin vanhentuneen asemakaavan uudistaminen on myönteinen asia, että kulttuuriympäristön arvot on pääosin tunnistettu onnistuneesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja, että kaavan tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta, mikäli teatterin laajennus voidaan toteuttaa rakennuksen ominaispiirteisiin ja kaupunkikuvaan sovittaen.

Kaavatyön aikana on tarkoitus laatia seuraavat kulttuuriympäristöön ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin kohdistuvat selvitykset ja suunnitelmat: viitesuunnitelma, pihasuunnitelma ja teatterin rakennushistoriaselvitys (RHS). Lisäksi kaavatyössä hyödynnetään mm. Frenckellin puistohistoriallista selvitystä (FCG, 2021). RHS (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2022) on jo valmistunut. Se antaa erinomaisen pohjan teatterin kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen huomioimiselle hankkeessa. Maakuntamuseo katsoo edellä mainitut selvitykset riittäviksi hankkeen vaikutustenarvioinnille.

Selvitysten perusteella kaupunkikuvallisesti keskeiset seikat, joiden säilyminen tulee kaavamuutoksessa turvata ovat mm. teatterin asema keskustorin laidalla ja koskimaisemassa, Vanha kirkon kellotapulin (suun. Bassi) asema Kauppakadun, Tampereen entisen pääkadun itsenäisenä pääteaiheena ja rooli tori- ja koskimaisemassa, näkymäakseli teatterin ja kellotornin välistä koskimaisemaan ja kosken itärannalta kellotornille.

RHS:n perusteella teatteriin on tehty useita muutoksia ja laajennuksia, mutta ne on pääosin pyritty sovittamaan rakennuksen alkuperäiseen ilmeeseen. Teatterin keskeisiä säilytettäviä ominaispiirteitä ovat mm. rakennuksen vahvasti symmetriaan perustuva arkkitehtuuri, alkuperäisen tai sitä vastaavan ilmeensä ja rakennusmateriaalinsa säilyttäneet julkisivut sekä keskeisimmät, teatterin ytimen muodostavat sisätilat, kuten katsomo, näyttämö ja suuri lämpiö. Myös tuleva peruskorjaus tulisi toteuttaa säästävän korjauksen periaattein, jolloin voitaisiin säilyttää mahdollisimman laajasti alkuperäisiä ja autenttisia rakennusosia kuten väliovia, koristeellisia sisäkattoja, lattialaatoituksia, näyttävät kaiteet sekä muutamat alkuperäiset ikkunat. Rakennukselle tulisi asemakaavassa osoittaa suojelumerkintä, joka turvaa niin julkisivujen kuin sisätilojenkin arvojen säilymisen.

Viitesuunnitelman (8.6.2023) mukaan teatterin melko suurikokoinen laajennus sijoittuisi rakennuksen pohjoissivulle ja näkyisi siten sekä Keskustorille että koskimaisemaan. Laajennusosa ei ilmeeltään ole kovin alisteinen, vaan poikkeaa melko voimakkaasti vanhemmista osista. Erityisesti huomiota herättävät Keskustorin puoleiseen julkisivuun suunnitellut laajat kuparilla verhotut pinnat. Näiltä osin suunnitelmaa toivoisi hiottavan maltillisemmaksi. Lisäksi viitesuunnitelmasta tulisi selkeämmin hahmottua, mitkä ovat teatterin nykyiset, säilyvät osat, mihin julkisivuihin ja sisätiloihin kohdistuu muutoksia ja mitkä ovat uusia, rakennettavia teatterin laajennusosia. Näin muutokset ja niiden vaikutukset olisivat helpommin arvioitavissa.

Näin arvokkaassa ympäristössä tehtävillä muutoksilla tulee olla vahvat perustelut, jotka tulisi jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tuoda esiin. Nyt esitetyssä aineistossa laajennuksen sijaintia ja muotoa ei ole perusteltu. Aineiston perusteella terassi- ja kahvilatoiminnot painottuvat teatterin tilatarpeita enemmän. Nykyisessä asemakaavassa teatteritoiminnan asema tontin pääkäyttötarkoituksena on haluttu turvata rajoittamalla liiketilojen määrä enintään 20 prosenttiin sallitusta kerrosalasta. Teatteriksi rakennetun rakennuksen säilyminen rakennustyypille tunnistettavana ja alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan myös tulevaisuudessa olisi eduksi rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiselle.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta alueellinen vastuumuseo toteaa, että teatterirakennuksen pohjoispuoleinen kaava-alueen osa sijoittuu arkeologisen kulttuuriperintökohteen, Tammerkosken (Kosken) historiallisen kylän-, kartanon- ja markkinapaikan alueelle (mj-tunnus 1000047131). Vuonna 2009 viemärilinjan kaivutyön arkeologisen valvonnan yhteydessä teatterin tontin pohjoislaidalta on löytynyt pienialaisia jäännöksiä 1700- ja 1800-luvun kulttuurikerroksesta. Tammerkosken (Kosken) arkeologisen kohteen alue on rajattu alustavasti Tampereen keskustan osayleiskaava-alueen arkeologisessa inventoinnissa (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2014). Inventoinnissa kohteelle on myös esitetty s-kaavamerkintää alueen arkeologisen potentiaalin perusteella. Lisäksi raportin mukaan kaava-alueen kautta on kulkenut historiallinen, viimeistään keskiajalla käytössä ollut Hämeenlinnan ja Satakunnan välinen maantie (ns. Laidetie), josta lännempänä haarautui myös Hämeen- tai Kyrönkankaantie. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on asianmukaisesti kirjattu, että hankkeen tavoitteena on mm. arkeologisen kulttuuriperinnön huomiointi ja turvaaminen. Tämä edellyttää suunnittelualueen pohjois- ja koillisosaan osoitettavaa asianmukaista kaavamääräystä.

Aineistoa tulee vielä kehittää edellä kuvatusti. Valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.