rakennusperinteinen

Päärakennus ja tiilimakasiini ovat arkkitehtonisesti ehjiä kokonaisuuksia. Niissä on säilynyt hyvin 1920-luvun rakentamisen muotokieli. Pihapiirin kokonaisuus ja rakennusten ominaispiirteet ovat myös hyvin säilyneet ja kertovat oman aikansa maatilarakentamisesta.

Yli-Pyörny sijoittuu Koskenkylän keskusta ympäröivän laajan peltoaukean länsireunalle. Talouskeskus sijaitsee peltojen keskellä metsäsaarekkeen kaakkoisreunalla. Talolle johtaa Rimmintieltä kapea ruohottunut soratie. Pihapiiri on aiemmin näkynyt hyvin tielle mutta on nykyään lähes kokonaan puuston peitossa. Talousrakennukset näkyvät pellolle kaakon puolelta.

Mäen korkeimmalla kohdalla on 1920-luvulla rakennettu päärakennus (1). Rakennus on rungoltaan L:n muotoinen ja siinä on useita huoneita. Rakennus oli punamullatulla hirsipinnalla 1950-luvun lopulle saakka jolloin sai pystyrimavuorauksen ja vaalean värin. Sementtitiilikatolla on kolme piippua. Rakennuksessa on korkea lohkokivijalka. Talon alla on lohkokiviseinäinen kellari. Kuistissa on vaakalaudoitus ja sisäänkäynnin edessä leveät betoniportaat. Rakennuksen ikkunat ovat aikakaudelle tyypilliset, 6- tai 9-ruutuiset, väritykseltään valkoiset. Ovet ovat okrankeltaiset.

Pihasta johtaa ajosilta alempana rinteessä olevan navettarakennuksen (2) parvelle. Rakennuksessa parsinavetta, talli, kanala, sikala, karjakeittiö, parvi ja sauna. Navetta on hirsirunkoinen ja siinä on punamullattu pystyrimavuoraus. Ikkuna-, ovi- ja nurkkalistat ovat valkoiset, ovet okrankeltaiset. Ikkunat ovat pieniä kaksi- tai neliruutuisia. Vesikatteena on tumma kolmiorimahuopakate jonka alla päre. Katolla on piippu ja kaksi ilmastointihormia. Rakennuksessa on lohkokivijalka.

Kulmittain navettarakennuksen vieressä on lautarakenteinen, kivipilareilla seisovaa kalustovaja (3) jossa on maalattia. Vanhaa liiteriä suurennettiin 1950-luvun lopulla ja sen punamullatut tuppeensahatut laudat käytettiin uuden kalustovajan kahdelle seinälle. Kahdelle seinälle laitettiin uutta särmättyä lautaa joka on nyt harmaantunut. Tila on jaettu väliseinällä. Ovissa on nähtävissä keltamultaa. Vesikatteena on sementtitiilikatto.

Päärakennuksen ja kalustovaraston välissä on käsinlyödyistä tiilistä tehty makasiini (4), jonka piirteet ovat 20-luvun klassismille tyypillisiä. Rakennuksen toisella pitkällä sivulla on kaksi rautaovea. Vasemmanpuoleisessa tilassa säilytettiin viljaa ja oikeanpuoleisessa lihaa, leipää ja muita elintarvikkeita. Molemmissa päätykolmioissa pienet neliruutuiset ikkunat. Yläkerrassa on tallella vanha kivimankeli. Lohkokivijalka ja vesikattona maalamaton saumapeltikatto.

Pihapiiristä on purettu kirkonkylältä siirretty riihi, jota myöhemmin käytettiin puimalana. Puimala sijaitsi kalustovajan takana, metsäsaarekkeen länsireunalla.

Pellolla, talolle vievän tien varressa on aiemmin ollut sauna (5). Näkyvissä vielä kivijalka ja alimmat hirret. Saunan vieressä kivikehäinen kaivo.

Rimmintien varrella, noin 400 m pihapiiristä on vuonna 1952 rakennettu vaarinpirtti (6). Sen pihapiirissä on ollut lautarakenteinen liiteri ja ulkohuussi. Nykyään pihapiirissä on vain asuinrakennus ja kaivo.

Rimmintien varrella sijaitsee heinälato (7).

Kirkonkylällä sijainnut Pyörnyn kantatila jaettiin 1759 Ali-Pyörnyksi ja Yli-Pyörnyksi. 1900-luvun alkupuolella tilat siirsivät talonsa nykyisille paikoilleen. Nykyinen Yli-Pyörnyn pihapiiri on muodostunut paikalleen noin 1920-luvulla. Saatujen tietojen mukaan navetta on ollut pihapiirin ensimmäinen rakennus.

Pihaan johtaa ruohottunut soratie Rimmintieltä. Ennen pihaa tien vasemmalla puolella on omenatarha. Pihapiirissä on nykyään runsaasti havupuita. Päärakennuksen edessä on pieni hiekka-aukea, jonne näkyy navetan parvelle johtava pääty, muut rakennukset ovat puuston takana. Aukealta johtaa soratiet navetalle ja kalustovajalle. Navettarakennus ja kalustovaja sijoittuvat metsäsaarekkeen laidalle, josta avautuu näköala pelloille. Tiilimakasiini sijaitsee kalustovajalle menevän tien vasemmalle puolelle, mutta on lähes näkymättömissä kuusikon takana. Pihapiirin takana on kangasmetsää.

Tilan omistaja