Alue Ansionkallion laki 2012/A6
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Tampere
Kaupunginosa:Tahmela
Nimi:Ansionkallion laki 2012/A6Inventointinumero:2012/A0006Alueluokka:Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuusAluetyyppi:omakotialue
Historiallinen arvo:sosiaalihistoria
Rakennushistoriallinen arvo:rakennusperinteinen
Ympäristöarvo:maisemakokonaisuus
Arvojen perustelu:Alueen itäkulmassa on säilynyt neljä 1900-1920-luvun alun välisenä aikana rakennettua kiinteistöä asuin- ja piharakennuksineen. Asuinrakennukset ovat yksittäispientaloja ja pikkutaloja ja piharakennukset puu- ja betonirunkoisia. Rakennukset ovat säilyttäneet pääosin kohtalaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat piirteensä. Pihat ovat kasvillisuudeltaan, pinnoiltaan ja jäsentelyltään perinteisiä. Tonttijako ja katulinjat noudattelevat 1899 palstoitussuunnitelmaa.Alueen rakennuskannassa on hahmotettavissa selkeästi Ansionkalliolle ominainen 1900-luvun alkupuolen työväen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutaloissa, aputiloja piharakennuksissa.
Ansionkallion laki on Pispalanharjun Pyykkimettänpuiston tavoin erittäin tärkeä näköalapaikka, josta aukeaa huikeat maisemat Ala-Tahmelaan, Pispalanharjulle ja Pyhäjärvelle. Alue on Ansionkallion identiteetin ja maiseman kannalta keskeinen, autenttisena säilynyt alue. Lähiympäristö on uudistunut 1980-2000-luvulla voimakkaasti purkamisen ja uudisrakentamisen seurauksena, mikä korostaa arvoalueen merkitystä. Alue on uudisrakentamisen kannalta erityisen haasteellinen.
Tekstitiedot
-
Historia:KUVAUS JA HISTORIA
Kenties parhaimmat näkymät Pispalasta ja Pispalaan avautuvat Ansionkallion huipulta. Maisema on houkutellut uudisrakentamista kallion reunamille, mutta aivan kallion lakiosa on säilynyt rakennuskannaltaan kohtalaisen alkuperäisenä. Alue kuului Provastin kantatilalle, joka omistajuus oli siirtynyt Kaarilan kartanolle 1762. Työväenasutuksen tiivistyessä Pispalassa Kaarilan isäntä Otto Thuneberg palstoitti vuonna 1899 viljelyyn sopimattoman kallioisen alueen suorakaiteen muotoisiksi vuokratonteiksi. Vuokra maksettiin taksvärkkinä eli maataloustöinä. Alueen asukkaista tuli siis eräänlaisia torppareita, jotka päivätyönsä päälle vielä tekivät sekalaisia maatöitä Kaarilan kartanolle.
Muutamia vuosia aikaisemmin oli kaupunki antanut Kyttälästä häädetyille asukkaille uudeksi asuinpaikaksi Soukanlahden kallion ja lisäksi muutamia verovapausvuosia, armonvuosia. Tästä johtuen asuinalueen nimeksi muotoutui pian kansan suussa Armonkallio. Thunebergin kerrotaan myöntäneen kallionsa vuokraoikeuksia erityisesti hyville työntekijöille, ”ei armosta, vaan ansiosta”. Näin alue sai nimekseen Ansionkallio. Usein alueesta puhuttiin myös Ylä-Tahmelana, vastakohtana Ansionkallion ja Pispalanharjun välissä sijaitsevalle alavalle Ala-Tahmelalle. Työväestön vaurastumisen ja torpparilain sysäämänä tontteja alettiin 1920-luvun puolivälissä lohkoa omiksi.
Arvoalueeksi rajatun lakialueen itäkulmassa on neljä 1900-1910-luvuilla rakennettua pihapiiriä asuin- ja piharakennuksineen. Asuinrakennukset ovat yksittäispientaloja ja pikkutaloja ja piharakennukset puu- ja betonirunkoisia. Rakennukset ovat säilyttäneet pääosin kohtalaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat piirteensä. Pihoissa ja Ansionkallion laella sijainneella vanhalla autioituneella asuintontilla on jäljellä vanhaa puutarhakasvillisuutta. Alueen tunnelma on rauhallinen ja autenttinen. Tonttijako ja katulinjat noudattelevat 1899 palstoitussuunnitelmaa, joskin viistosti kallionlaen yli kulkevaksi suunniteltu katu on jäänyt rakentamatta. Kallionlaella on säilynyt myös yksi 1900-luvun alkupuolen betoninen voimalinjan jalusta.
Ansionkallion laki on Pispalanharjun Pyykkimettänpuiston tavoin erittäin tärkeä näköalapaikka, josta aukeaa huikeat maisemat Ala-Tahmelaan, Pispalanharjulle ja Pyhäjärvelle. Alue on Ansionkallion identiteetin ja maiseman kannalta keskeinen, autenttisena säilynyt alue, joka kertoo erinomaisella tavalla alueen rakentumisesta ja työväen asuinolosuhteista 1900-luvun alussa. Lähiympäristö on uudistunut 1980-2000-luvulla voimakkaasti purkamisen ja uudisrakentamisen seurauksena, mikä korostaa arvoalueen merkitystä. Alue on uudisrakentamisen kannalta erityisen haasteellinen.
Toimenpidesuositukset:Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:Aluekokonaisuuden ja sen yksityiskohtien säilyttäminen ymmärrettävänä mahdollisimman vähäisin muutoksin.
Alueen itäosan vanhan rakennuskannan, asuin- ja piharakennusten, säilyminen.
Vanhan rakennuskannan rakennusajalle tyypillisten materiaalien, värityksen ja muotojen säilyminen.
Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.
Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.
Alueen pihoille luonteenomaisen avokallion säilyminen.
Kapeiden katulinjojen ja muiden kulkureittien säilyminen.
Ansionkallion lakialueen säilyminen rakentamattomana, kaikille avoimena näköalapaikkana.
Ansionkallion lakialueen entisen asuintontin puutarhakasvillisuuden säilyminen.
Uudisrakentamisen välttäminen.
Välttämättömän uudisrakentamisen toteuttaminen korostetun tarkasti alueen vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.
Aiemmat tutkimukset:Tahmelan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 2003. 2003 inventoinnin aluenumero 3.Kirjalliset lähteet:- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.
- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.
- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.
- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).
Suulliset lähteet:Alueella asuva kiinteistön omistaja.Inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa ja Tahmelassa asuneet henkilöt, Muistojeni Ala-Pispala ja Tahmela -tilaisuus Pispalan kirjastolla 22.8.2012.
Valokuvat:Tampereen museoiden Siiri-tietokanta.Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan - Tahmelan rakennusinventointi III 2012.
Rakennettu ympäristö
-
Tunnuskuva Kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Osoite Kohdetyyppi
AvaaTampere
Jyrkkäkatu 3 Tahmela
Jyrkkäkatu 3 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Töyräskatu 3 Tahmela
Töyräskatu 3 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Töyräskatu 7 Tahmela
Töyräskatu 7 asuinkiinteistö
AvaaTampere
Töyräskatu 9 Tahmela
Töyräskatu 9 asuinkiinteistö
Tutkimushankkeet
-
Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
AvaaPispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi 2011-2013 (asemakaavan III-vaihe) Tampere
Rakennusinventointi
01.09.2011 14.03.2013