Pyynikintori 4-6 kiinteistöön ollaan laatimassa julkisivujen ja parvekkeiden kunnostuksen hankesuunnitelmaa, ja kysyit maakuntamuseon alustavaa kantaa suunnitelmiin. Tässä kommentteja:

Pyynikintori 4-6 kuuluu Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueeseen (Museoviraston inventointi 1998, http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1245). RKY-alue on merkitty Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040, keskustan strategiseen osayleiskaavan ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. RKY alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä mrl:n valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueen arvojen säilyminen on kaiken maankäytön lähtökohta.

Asemakaava on melko vanha vuodelta 1987, mutta siinä on kuitenkin rakennukset suojeltu sr-8 -merkinnällä (Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy) ja piha s-piha -merkinnällä (Säilytettävä pihaympäristö).

Pyynikintori 4-6 on huomioitu useissa selvityksissä ja listauksissa, mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 (s. 117) ja Tampereen Pyynikintorin ympäristön rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2016. Jälkimmäisestä laitoin liitteeksi ko. tonttia koskevat inventointitiedot.

Em. selvitysten ja pikaisen maastokäynnin perusteella näkisin, että keskeisimmät säilytettävät ominaispiirteet ovat:

Klassistisen arkkitehtuurin piirteet: rakennuksen perusmuoto ja muotokieli, julkisivujen symmetria, räystäiden alustojen, porttikongin ja torin puoleisen ylimmän kerroksen ikkunoiden koristeaiheet, pilarit, pyöröikkunat, klassismille tyypillinen väritys.

Alkuperäiset rakennusosat, materiaalit ja pinnat: Ulko-ovet, ikkunat, porttikongin portit, parvekkeiden kaiteet, rouhea rappaus, sokkelin graniittipinta.

Katutason liiketilojen säilyminen hahmotettavina liiketiloiksi: kadulle aukeavat liiketilojen ovet, näyteikkunat, valomainokset.

Jos rappaus on uusittava, tulisi se tehdä mahdollisimman huolellisesti alkuperäistä vastaavaksi. Julkisivujen ja ikkunapuitteiden väritystä on ilmeisesti muutettu 1970-luvulla. Olisiko nyt mahdollista tehdä suppea väritutkimus ja palauttaa niiden alkuperäinen väritys? Jos ei, niin Helsingin värikaavasta voisi olla apua rakennusajalle tyypillisten värien valinnassa: https://www.hel.fi/static/rakvv/varikaava/index.htm ja siellä: Julkisivuväritykset ja -värimuutokset, menettelytapaohje (PDF) ja tutkimuksiin perustuvat aikakausittaiset värikartat.

Tuuletusparvekkeiden kattamista en pidä mahdottomana. Katokset tulisi tehdä mahdollisimman siroin ja kevyin rakentein. Olisiko naapuritaloissa tehty vastaavia katoksia, ja voisiko niistä olla malliksi hyvässä tai huonossa? Osa ikkunoista ja ovista näyttää jo vaihdetun. Mikäli näitä, jo kertaalleen uusittuja, on tarpeen uusia uudelleen, niin sille ei ole estettä.

Alkuperäisiä ikkunoita ja ovia näkyy kuitenkin myös säilyneen paljon mm. liiketilojen torin puoleiset ovet ja ikkunat, porraskäytävien ovet ja ikkunat. Näiden osalta näkisin, että ensisijainen tavoite tulisi olla kunnostaminen, ei uusiminen. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on pitkälti sitoutunut sen materiaaleihin. Kun materiaaleja ja rakennusosia korvataan uusilla, menetetään samalla osa rakennuksen kertovuudesta, patinasta ja alkuperäisistä piirteistä.

Sisäpiha on yksi Tampereen hienoimpia. Pihakannen kunnostaminen tulisi tehdä niin, että mahdollisimman laajat alueet pihaa säilyy koskemattomana ja niin, että pihan pinnat palautetaan vähintään nykyiselleen korjaustyön päätteeksi. Pintamateriaaleja ei tule vaihtaa toisiksi, eikä pihan nurmialueiden tai kulkuväylien sijaintia muuttaa. Asfaltin voi toki korvata kiveyksellä. Porttikonkia ja pihaa tulisi myös varjella, kun pihalle todennäköisesti täytyy kunnostustöitä varten tuoda erilaisia koneita.

Lopuksi kysyit vielä, että näkyykö Lupapisteeseen ”kysy neuvoa”-osioon kirjattu kysymys meille. Ei näy. Lupapisteen käyttö ei ole kaikilta osilta ihan tuttua, käyn vain lataamassa sieltä lausuntoaineistoja, mutta hankkeisiin ja aineistoihin käsiksi pääsy näyttää edellyttävän, että Pirkanmaan maakuntamuseo on merkitty lupahankkeessa lausunnonantajaksi. 

Pyynikintori 4-6 kiinteistöön ollaan laatimassa julkisivujen ja parvekkeiden kunnostuksen hankesuunnitelmaa, ja kysyit maakuntamuseon alustavaa kantaa suunnitelmiin. Tässä kommentteja:Pyynikintori 4-6 kuuluu Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueeseen (Museoviraston inventointi 1998, http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1245). RKY-alue on merkitty Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan 2040, keskustan strategiseen osayleiskaavan ja Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan. RKY alueita koskevat valtioneuvoston päätöksellä mrl:n valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alueen arvojen säilyminen on kaiken maankäytön lähtökohta.Asemakaava on melko vanha vuodelta 1987, mutta siinä on kuitenkin rakennukset suojeltu sr-8 -merkinnällä (Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy) ja piha s-piha -merkinnällä (Säilytettävä pihaympäristö).Pyynikintori 4-6 on huomioitu useissa selvityksissä ja listauksissa, mm. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 (s. 117) ja Tampereen Pyynikintorin ympäristön rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2016. Jälkimmäisestä laitoin liitteeksi ko. tonttia koskevat inventointitiedot.Em. selvitysten ja pikaisen maastokäynnin perusteella näkisin, että keskeisimmät säilytettävät ominaispiirteet ovat:Klassistisen arkkitehtuurin piirteet: rakennuksen perusmuoto ja muotokieli, julkisivujen symmetria, räystäiden alustojen, porttikongin ja torin puoleisen ylimmän kerroksen ikkunoiden koristeaiheet, pilarit, pyöröikkunat, klassismille tyypillinen väritys.Alkuperäiset rakennusosat, materiaalit ja pinnat: Ulko-ovet, ikkunat, porttikongin portit, parvekkeiden kaiteet, rouhea rappaus, sokkelin graniittipinta.Katutason liiketilojen säilyminen hahmotettavina liiketiloiksi: kadulle aukeavat liiketilojen ovet, näyteikkunat, valomainokset.Jos rappaus on uusittava, tulisi se tehdä mahdollisimman huolellisesti alkuperäistä vastaavaksi. Julkisivujen ja ikkunapuitteiden väritystä on ilmeisesti muutettu 1970-luvulla. Olisiko nyt mahdollista tehdä suppea väritutkimus ja palauttaa niiden alkuperäinen väritys? Jos ei, niin Helsingin värikaavasta voisi olla apua rakennusajalle tyypillisten värien valinnassa: https://www.hel.fi/static/rakvv/varikaava/index.htm ja siellä: Julkisivuväritykset ja -värimuutokset, menettelytapaohje (PDF) ja tutkimuksiin perustuvat aikakausittaiset värikartat.Tuuletusparvekkeiden kattamista en pidä mahdottomana. Katokset tulisi tehdä mahdollisimman siroin ja kevyin rakentein. Olisiko naapuritaloissa tehty vastaavia katoksia, ja voisiko niistä olla malliksi hyvässä tai huonossa? Osa ikkunoista ja ovista näyttää jo vaihdetun. Mikäli näitä, jo kertaalleen uusittuja, on tarpeen uusia uudelleen, niin sille ei ole estettä.Alkuperäisiä ikkunoita ja ovia näkyy kuitenkin myös säilyneen paljon mm. liiketilojen torin puoleiset ovet ja ikkunat, porraskäytävien ovet ja ikkunat. Näiden osalta näkisin, että ensisijainen tavoite tulisi olla kunnostaminen, ei uusiminen. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo on pitkälti sitoutunut sen materiaaleihin. Kun materiaaleja ja rakennusosia korvataan uusilla, menetetään samalla osa rakennuksen kertovuudesta, patinasta ja alkuperäisistä piirteistä.Sisäpiha on yksi Tampereen hienoimpia. Pihakannen kunnostaminen tulisi tehdä niin, että mahdollisimman laajat alueet pihaa säilyy koskemattomana ja niin, että pihan pinnat palautetaan vähintään nykyiselleen korjaustyön päätteeksi. Pintamateriaaleja ei tule vaihtaa toisiksi, eikä pihan nurmialueiden tai kulkuväylien sijaintia muuttaa. Asfaltin voi toki korvata kiveyksellä. Porttikonkia ja pihaa tulisi myös varjella, kun pihalle todennäköisesti täytyy kunnostustöitä varten tuoda erilaisia koneita.Lopuksi kysyit vielä, että näkyykö Lupapisteeseen ”kysy neuvoa”-osioon kirjattu kysymys meille. Ei näy. Lupapisteen käyttö ei ole kaikilta osilta ihan tuttua, käyn vain lataamassa sieltä lausuntoaineistoja, mutta hankkeisiin ja aineistoihin käsiksi pääsy näyttää edellyttävän, että Pirkanmaan maakuntamuseo on merkitty lupahankkeessa lausunnonantajaksi.