Pispalan pihoiksi kutsuttu rivitaloalue on rakennettu nopeassa tahdissa 1980-luvun alkuvuosina. Alueella on 7 rakennettua kiinteistöä ja niillä yhteensä 26 rivitalotyyppistä asuinrakennusta. Alueen on suunnitellut arkkitehti Aarne Heino (Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heino). Teräsbetonielementtirunkoiset rakennukset ovat 2-3 kerroksisia ja satulakattoisia. Pohjakerros on betonipintainen ja muistuttaa hieman Pispalassa tyypillisiä korkeita kivijalkoja, muutoin julkisivuverhouksena on laudoitus. Laudoitukset on maalattu voimakkailla sävyillä ja seinäpinnat jaettu osiin valkoiseksi maalatuilla listoituksilla. Pihoilla on lisäksi kevytrakenteisia autokatoksia ja jätekatoksia. Rakennukset on sijoiteltu taloyhtiöittäin tiiviiksi pihapiireiksi, joiden keskelle jää pieni suojaisa piha-alue. Aluetta halkovat kapeat kävelytiemäiset kulkuväylät.

Maa Pispalan pihojen alueella kuului pitkään Pispan kantatalolle. Alue oli viljelylle suotuisaa loivasti etelään viettävää ranta-aluetta. Se oli suurelta osin viljeltynä peltoalueena aina 1900-luvun loppupuolelle asti. 1900-luvulla paikalla toimi pitkään Osuusliike Voiman kauppapuutarha. Puutarhalla viljeltiin vihanneksia Voiman myymälöissä myytäviksi. Alueella oli sekä avomaita että suuria kasvihuoneita. 1940-luvun ilmakuvissa alueella näkyy myös useampia asuinrakennuksia, talousrakennuksia ja sikolätti. Alueen aikaisemmasta historiasta ei ole säilynyt näkyviä jäänteitä, lukuun ottamatta yhtä 1900-luvun alun asuinrakennusta rivitaloalueen pohjoispuolella (Uittotunnelinkatu 9).

Pispalan 1970-luvun lopussa vahvistettu asemakaava mahdollisti rivitalojen rakentamisen alueelle. Pispalan pihojen alue on Pispalan ja Tahmelan rivitaloalueista laajin ja yhtenäisin. Rakennuskanta on kuitenkin nuorta, eikä sillä katsota vielä olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Tästä johtuen kiinteistöjä ja rakennuksia ei ole inventoitu erikseen. Alue muodostaa kuitenkin selkeärajaisen, ympäristöstään erottuvan ja maisemallisesti merkittävän aluekokonaisuuden.

Aluekokonaisuuden ja sen yksityiskohtien säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Asuinrakennusten arkkitehtonisten ratkaisujen, muodon, julkisivujen aukotuksen, pintamateriaalien ja värityksen säilyminen.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen sijainnin, pintojen ja kasvillisuuden säilyminen 1980-luvulle tyypillisinä.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan - Tahmelan rakennusinventointi III 2012.

Alue käsittää kiinteistöt: Lapiosaarenkatu 1, Lapiosaarenkatu 3, Lapiosaarenkatu 7, Lapiosaarenkatu 9, Uittotunnelinkatu 3, Uittotunnelinkatu 5 ja Uittotunnelinkatu 7.