Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Museo on antanut lausunnon samasta aiheesta vuonna 2003 (diar. 267/5423/2003). Nyt, 15 vuoden jälkeen, lausunto on pyydetty ajantasaistamaan. Lausunto perustuu paikalla 23.10.2018 tehtyyn maastokatselmuksen, sähköpostilla toimitettuihin lisätietoihin, 2002 ja 2009 tehtyihin inventointeihin sekä alueen kaavoitusta koskeviin tietoihin.

Virkaniemen eteläpuolella, Nimenmaantien, Virkaniementien ja Jokisentien varsilla sijainneet Kesärannan, Pihlajamäen ja Lintulan huvilat rantasaunoineen on rakennettu 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Pyhäjärven rannoille 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa keskittynyt huvilarakentaminen on yksi Pirkkalan rakennetun ympäristön ominaispiirteistä. Tyypillinen huvila on ollut hirsirunkoinen, yksityiskohdiltaan ajan asuinrakennusta koristeellisempi ja siinä on usein ollut runsaammin ulokkeita kuten kuisteja, katoksia tai erkkereitä. Lisäksi huvilan pihapiiriin on kuulunut sauna, usein myös pienempi palvelusväen tai vieraiden käytössä ollut asuinrakennus, ulkohuone, puuvaja sekä muita talousrakennuksia. Rakennukset on sijoitettu paikoilleen väljästi, maastoa mukaillen ja usein rakennuksia on ympäröinyt puutarha.

Niemenmaan alueelta huvilarakentaminen on pääsääntöisesti saanut väistyä uudisrakentamisen tieltä. Kesärannan ja Lintulan huvilat on korvattu uudisrakennuksilla. Pihlajamäen huvila on säilynyt, mutta sen on voimakkaasti peruskorjattu ja sen tontti on jaettu kolmeen osaan, joista yhdellä on uudisrakennus. Saunat sen sijaan ovat säilyttäneet erinomaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Aivan rannan tuntumaan lohkokiville perustetut, pienet satulakattoiset saunat ovat hirsirunkoisia, niiden julkisivut punamullattuja, listoitukset ja ikkunankehykset valkoisiksi maalattuja. Kesärannan sauna on hiljattain kunnostettu perinteitä kunnioittaen. Pihlajamäen ja Lintulan saunat vaikuttavat ulkoisesti peruskuntoisilta. Saunoilla on selkeitä rakennusperinteisiä arvoja ja historiallista arvoa huvilakulttuurin ilmentäjinä. Lisäksi ranta-alueella on säilynyt huviloihin liittyneitä luonnonkivisiä pengerryksiä ja laiturirakennelmia. Saunoilla ja rannan rakenteilla on maisemallista merkitystä Naistenmatkanlahdelle.

Pirkkalan Niemenmaan alueelle on 1984 vahvistettu asemakaava, jossa huvilojen ranta-alue saunoineen on merkitty puistoksi. Kaava ei kuitenkaan toistaiseksi ole toteutunut kiinteistönomistajien vastustuksesta johtuen; ranta-alueiden lunastusta ei ole toteutettu ja saunat ovat yhä asukkaiden käytössä. Vuonna 2016 vahvistetussa taajamayleiskaavassa alue on niin ikään merkitty puisto/virkistysalueeksi, joka on tarkoitus asemakaavoittaa. Rantaa myöden kulkevaksi on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Lisäksi alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, joka edellyttää alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä edistämään alueen kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Suunniteltu maankäyttö ja alueen todetut kulttuurihistorialliset arvot vaikuttavat olevan keskenään ristiriidassa.

Niemenmaan alueen huvilakulttuuri on pääosin kadonnut. Siitä kertovat enää käytössä olevat satavuotiaat rantasaunat, rantojen kivirakenteet sekä niihin luontevasti yhdistyvät asuinrakennusten hoidetut piha-alueet. Saunoilla ympäristöineen on vähintäänkin merkittävää paikallista kulttuurihistoriallista arvoa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen 1980-luvun asemakaava on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen osalta vanhentunut, ja että alueen tuleva maankäyttö ja mahdolliset suojelutavoitteet tulisi ratkaista ensisijaisesti asemakaavamuutoksella.

Kyseessä olevilta kiinteistöiltä tai niiden läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alue on kuulunut asemakaavoitusta varten tehdyn Naistenmatkanlahden arkeologisen inventoinnin (2009) alueeseen.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Museo on antanut lausunnon samasta aiheesta vuonna 2003 (diar. 267/5423/2003). Nyt, 15 vuoden jälkeen, lausunto on pyydetty ajantasaistamaan. Lausunto perustuu paikalla 23.10.2018 tehtyyn maastokatselmuksen, sähköpostilla toimitettuihin lisätietoihin, 2002 ja 2009 tehtyihin inventointeihin sekä alueen kaavoitusta koskeviin tietoihin.Virkaniemen eteläpuolella, Nimenmaantien, Virkaniementien ja Jokisentien varsilla sijainneet Kesärannan, Pihlajamäen ja Lintulan huvilat rantasaunoineen on rakennettu 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Pyhäjärven rannoille 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa keskittynyt huvilarakentaminen on yksi Pirkkalan rakennetun ympäristön ominaispiirteistä. Tyypillinen huvila on ollut hirsirunkoinen, yksityiskohdiltaan ajan asuinrakennusta koristeellisempi ja siinä on usein ollut runsaammin ulokkeita kuten kuisteja, katoksia tai erkkereitä. Lisäksi huvilan pihapiiriin on kuulunut sauna, usein myös pienempi palvelusväen tai vieraiden käytössä ollut asuinrakennus, ulkohuone, puuvaja sekä muita talousrakennuksia. Rakennukset on sijoitettu paikoilleen väljästi, maastoa mukaillen ja usein rakennuksia on ympäröinyt puutarha.Niemenmaan alueelta huvilarakentaminen on pääsääntöisesti saanut väistyä uudisrakentamisen tieltä. Kesärannan ja Lintulan huvilat on korvattu uudisrakennuksilla. Pihlajamäen huvila on säilynyt, mutta sen on voimakkaasti peruskorjattu ja sen tontti on jaettu kolmeen osaan, joista yhdellä on uudisrakennus. Saunat sen sijaan ovat säilyttäneet erinomaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Aivan rannan tuntumaan lohkokiville perustetut, pienet satulakattoiset saunat ovat hirsirunkoisia, niiden julkisivut punamullattuja, listoitukset ja ikkunankehykset valkoisiksi maalattuja. Kesärannan sauna on hiljattain kunnostettu perinteitä kunnioittaen. Pihlajamäen ja Lintulan saunat vaikuttavat ulkoisesti peruskuntoisilta. Saunoilla on selkeitä rakennusperinteisiä arvoja ja historiallista arvoa huvilakulttuurin ilmentäjinä. Lisäksi ranta-alueella on säilynyt huviloihin liittyneitä luonnonkivisiä pengerryksiä ja laiturirakennelmia. Saunoilla ja rannan rakenteilla on maisemallista merkitystä Naistenmatkanlahdelle.Pirkkalan Niemenmaan alueelle on 1984 vahvistettu asemakaava, jossa huvilojen ranta-alue saunoineen on merkitty puistoksi. Kaava ei kuitenkaan toistaiseksi ole toteutunut kiinteistönomistajien vastustuksesta johtuen; ranta-alueiden lunastusta ei ole toteutettu ja saunat ovat yhä asukkaiden käytössä. Vuonna 2016 vahvistetussa taajamayleiskaavassa alue on niin ikään merkitty puisto/virkistysalueeksi, joka on tarkoitus asemakaavoittaa. Rantaa myöden kulkevaksi on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Lisäksi alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, joka edellyttää alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä edistämään alueen kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Suunniteltu maankäyttö ja alueen todetut kulttuurihistorialliset arvot vaikuttavat olevan keskenään ristiriidassa.Niemenmaan alueen huvilakulttuuri on pääosin kadonnut. Siitä kertovat enää käytössä olevat satavuotiaat rantasaunat, rantojen kivirakenteet sekä niihin luontevasti yhdistyvät asuinrakennusten hoidetut piha-alueet. Saunoilla ympäristöineen on vähintäänkin merkittävää paikallista kulttuurihistoriallista arvoa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen 1980-luvun asemakaava on alueen kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimisen osalta vanhentunut, ja että alueen tuleva maankäyttö ja mahdolliset suojelutavoitteet tulisi ratkaista ensisijaisesti asemakaavamuutoksella.Kyseessä olevilta kiinteistöiltä tai niiden läheisyydestä ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Alue on kuulunut asemakaavoitusta varten tehdyn Naistenmatkanlahden arkeologisen inventoinnin (2009) alueeseen.