rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kantatalona kiinteistöllä on merkitystä kylän asutushistorian kannalta. Kiinteistön rakennukset mm. asuinrakennus 1800-luvulta, navetta 1920-luvulta, aittoja ja pakari ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä suhteellisen hyvin ja pihapiiri muodostaa ehjän kokonaisuuden. Kiinteistö sijaitsee todennäköisesti isojaon aikaisella paikallaan ja maisemallisesti keskeisellä paikalla Sappeenjärven rannalla.

Päärakennuksen lisäksi tilan vanhoja rakennuksia ovat navetta, aitta, pakari, riviaitta ja tiilirakenteinen vilja-aitta. Pihapiirissä on ollut useampia aittoja, joista yksi on purettu vuonna 1940. Sen hirsistä tehtiin pakariin kamari ja sauna karjalaissiirtolaisia varten. Nykyisen yksinäisaitan vieressä noin 10-15 metrin päässä sen luoteispuolella on ollut toinen samanlainen ja saman kokoinen.

Vuoden 1539 maakirjan mukaan Sappeen viidestä talosta Hartikkala sijaitsi nähtävästi alun perin erillään muista Sappeen taloista, koska se vuoden 1560 tienoilla mainitaan omana kylänään eikä sillä myöhemmin ollut yhteisiä peltoja ja niittyjä kylän muiden talojen kanssa. Talon isännistä käytettiin jo 1500-luvun puolivälin tienoilla nimeä Hartikkala tai Hartikainen jonkin keskiaikaisen Hartikka-nimisen tulokkaan mukaan.

Vuonna 1607 Hartikkalasta erotettiin uusi Hartikkala, joka kuitenkin liitettiin takaisin vanhaan Hartikkalaan vuonna 1636. Isojakoa edeltäneen, 1760-luvulta peräisin olevan kartan mukaan Hartikkalan rustholli sijaitsi nykyisellä paikallaan Sappeenjärven länsirannalla runsaan kilometrin päässä kyläkeskuksesta. Hartikkalalla oli tuolloinkin omat erilliset pellot ja niityt. 1600-luvun lopussa ruotujakolaitosta järjestettäessä Hartikkala ryhtyi ratsutilana ylläpitämään ratsumiestä ja sai siitä aiheutuneiden suurten kustannusten tasoittamiseksi kantaa verot kahdelta sahalahtelaiselta talolta. Sotapalvelun uudelleen järjestelyn yhteydessä 1600-luvun lopussa kaiksista Sappeen ratsumiestaloista vain Hartikkalasta tuli ratsutila eli rustholli.

Hartikkalasta halottiin puolet isännän veljelle vuonna 1765. Puolikkaat yhdistettiin takaisin yhdeksi taloksi 1850-luvulla. Talo on jaettu sisarusten kesken mahdollisesti 1800-luvun puolivälissä..

Tila sijaitsee Sappeenjärven länsipuolella Taivallahden rannalla. Sappeen kylän vanha kylätontti sijaitsee järven toisella puolella kaakossa noin kilometrin päässä Hartikkalasta. Luoteispuolella välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ranta-Hartikkalan rakennusryhmä. Pohjoisessa ja lännessä on peltoja.

Osayleiskaava tekeillä vuonna 2002, mutta edelleen ainoastaan maakuntakaava.

Koukkula, Tuomo 1971: Vanha Sappeen kylä Pälkäneellä. Teoksessa Virtanen, N.P. (toim.) 1971: Kangasalan talonpoikaiselämää Palon suvun asuma-alueilta III. Tervan-Palon sukukerho r.y.

Koukkula, Tuomo 1991: Vanha Sappeen kylä Pälkäneellä. Teoksessa Karuvuori, Kaisu 1991: Pälkäneen Terva-suku. Erkki Matinpoika. Forssan Kirjapaino Oy.

Oja, Aulis 1991: Suvun esipolvien talot. Teoksessa Karuvuori, Kaisu 1991: Pälkäneen Terva-suku. Erkki Matinpoika. Forssan Kirjapaino Oy.

Pälkäneen historia. Pälkäneen kunta. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1972.

Simo Hartikkalan kirje 20.11.2002