arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemakokonaisuus

Koulurakennukset muodostavat eri aikoja ja koulurakennusperinnettä edustavan erinomaisen hienon ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Suunnittelijana on toiminut mm. Vivi Lönn.Pihapiiri sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Naistenmatkantien varrella.

Nuolialan koulun alueella on kolme v. 1919, 1923 ja 1950 valmistunutta koulurakennusta. Lisäksi on n. v. 1950 valmistunut opettajille tarkoitettu 2-kerroksinen asuinrakennus. Pihassa pieni hiekkakenttä. Rajautuu asuinalueeseen, metsikköön ja Naistenmatkan tiehen.

Vanhimman koulurakennuksen on suunnitellut Vivi Lönn. Rakennus on tehty kivijalalle hirsirunkoisena. Rakennus muodostuu kahdesta osasta, jotka niveltyvät hiukan vinosti nurkista yhteen. Kattomuotoina on käytetty satulakattoa ja aumakattoa. Koristelussa on nähtävissä vanhaa kansallisromanttista, mutta myös uutta ns. 20-luvun klassismia. Rakennuksen muoto on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen. Koulu on merkitty nykyiselle paikalle, jo vuoden 1915 kartassa.

Rakennusmestari Arvid Männistön suunnittelma koulu valmistui v. 1923. Kivijalalle rakennettu 2-kerroksinen hirsirunkoinen rakennus on vuorattu peiterimalla varustetulla pystylaudoituksella. Tyyli on 20-luvun klassismia. Uutta koulua rakennettiin v. 1948-50 ja sen suunnitteli arkkitehti Hansten. Aikakaudelle tyypillistä hillittyä modernismia edustavaa, rapattua monikerroksista kivirakennusta on laajennettu luoteiskulmalta.

(päivitys 9/2022 M.R.-L.)

1950 rakennettu arkkitehti Hanstenin suunnittelema koulurakennus on purettu sisäilmaongelmien vuoksi ja tilalle on rakennettu moderni uudisosa. Uudisosa 2019. Uudisrakennukseen on yhdistetty kaksi koulun vanhimpaa laajennusosaa, Naistenmatkantien tuntumassa sijaitsevat rakennukset ovat valmistuneet 2006 ja 2014.

Koulukeskuksessa toimii Nuoliala keskus, jossa toimii koulurakennuksen yhteydessä kirjasto ja nuorisopalvelujen tilat.

Arvoalueet ja -kohteet: Pirkanmaan rakennetun ympäristön kohteet ; Nuolialan koulu. Hanketieto moniulotteinen kulttuuriperintö digitointihanke, Pirkkala. Historia-arvo : sivistyshistoria ja ympäristöarvo: maisemakokonaisuus

Koulu sijaitsi aikaisemmin vuokratiloissa Pereen talon vieressä olevassa rakennuksessa. Koulu ja Pereen päärakennus tuhoutuivat v .1918 tapahtumissa. Koulunkäyntiä jatkettiin hetken aikaa mm. Eskolan pakarirakennuksessa. Uusi koulu rakennettiin Vivi Lönnin suunnitelmien mukaan uuteen paikkaan, nykyisen Naistenmatkantien varteen. Koulun rakentamisen aikaan ympärillä on peltoja ja koulu rakennettiin metsäiselle harjanteelle. Vanha Pirkkalaa halkova raitti kulki tällöin koulun eteläpuolella olevan rinteen juurella.

Suunitelmia varsinainsen koulurakennuksen tekemisestä oli ilmeisesti aikaisemmin, koska v. 1915 tehdyssä kartassa koulu on merkitty jo nykyiselle paikalle.Yleinen oppivelvollisuus, joka tuli 1920-luvun alkupuolella vaikutti todennäköisesti uuden koulun rakentamiseen v. 1923. Kolmannen koulun rakentaminen liittynee Pirkkalan kasvuun, joka näkyi vahvasti kunnan itäosissa. Myös suuret ikäluokat aloittelivat koulunkäyntiä 1950-luvun vaihteessa.

Alkuperäinen metsäalue on osittain hyvin säilynyt koulun ympärillä. Koulun eteläpuolelle nousi sotien jälkeen Killon asuntoalue. Koulun ympärillä on myös Loukonlahden asuntoalue 1960- ja 1970-luvulta. Koulurakennukset muodostavat erittäin hyvän ja rajatun kokonaisuuden, josta eri-ikäiset osat ovat hyvin säilyneet ja nähtävissä. Hiekkakentän itäpäässä olevassa rakennuksessa on Nuolialan sivukirjasto.

Kokonaisuuden ominaispiirteet, kuten avoin pihamaa, rakennusten väljä sijoittelu ja reunametsä tulisi säilyttää. Rakennuksissa tehtävissä mahdollisissa muutoksissa tulisi tarkkaan huomioida rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ja ominaispiirteet, kuten vanhat rakennusosat, materiaalit ja mahdollinen säilynyt vanha kiinteä sisustus. Kohteen tarkempi inventointi tulee tehdä muutostöitä tai maankäyttöön liittyviä suunnitelmia tehtäessä.

(Päivitys 9/2022 M.R.-L.)

Kaavatilanne: Asemakaava hyv. 2005, kohteessa sr merkintöjä , suojelu

-Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.

(päivitys 9/2022 M. R.-L.)

-Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002, Jari Heiskanen.