Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue on Tammerkosken kansallismaisemaa (Ympäristöministeriö 1992) ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Tammerkosken teollisuusmaisema ja Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori (Museoviraston RKY-inventointi 2009). Alueet on merkitty voimassa oleviin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan sekä Keskustan strategiseen osayleiskaavaan. Alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti alueen arvojen säilyttämisen tulee olla kaikkien maankäytön muutosten lähtökohtana.
Suurin osa suunnittelualueesta on vesialuetta. Tampere on syntynyt kosken ympärille ja se on kaupungin keskeisin kaupunkikuvallinen ja historiallinen elementti. Vesialue tuo väljyyttä ja rauhoittavan vesimaiseman tiiviisti rakennetun kaupungin ytimeen. Kosken kaupunkikuvallinen ilme tulee säilyttää voimakkaana, virtaavana, riittävän yhtenäisenä ja avoimena. Tähän ohjaa myös keskustan strategisen osayleiskaavan kulttuuriympäristöä koskeva määräys, jonka mukaan keskustan kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriarvoja vahvistetaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä teollisen kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiirteisiin. Luonnosvaiheessa oleva Tampereen kaupungin arkkitehtuuriohjelma korostaa myös voimakkaiden kaupunkiakseleiden - Hämeenkatu, Hämeenpuisto ja Tammerkoski - roolia tamperelaisessa kaupunkimaisemassa.
Vesialueen katkaisee vuonna 1938 valmistunut Alakosken voimalaitos patoineen, joka on alkujaan ollut kolmen sitä ympäröivän tehtaan, Takon, Verkatehtaan ja Liljeroosin, yhteisomistuksessa. Alavoimala muodostaa koskimaisemassa visuaalisen parin vuonna 1932 valmistuneelle Keskiputouksen voimalaitokselle. Kummankin punatiilisen ja funkistyylisen vesivoimalaitoksen julkisivut on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Alueelle sijoittuu myös kaksi 1980-luvulla rakennettua siltaa, Kehräsaarensilta ja Vuolteensilta. Lisäksi suunnittelualue rajautuu lukuisiin arvokohteisiin, joita ovat mm. Tempon talo, Hämeensilta, Verkatehtaan värjäämö, Hotelli Ilves, Koskikeskus sekä Kehräsaaren ja Takon tehdasrakennukset.
Kulttuuriperinnön ja kaupunkikuvan arvot on hankkeessa tunnistettu hyvin ja tavoitteet sovitettu niihin. Suunnittelualueen rajaus noudattaa pääosin nykyistä rantamuuria. Maakuntamuseo katsoo, että rajausta voi olla tarpeen tarkastella joiltain kohdin, sillä vesialueelle mahdollisesti toteutettavien uusien siltamaisten tai laiturimaisten rantareittirakenteiden sijoittaminen voi vaatia myös muutoksia ranta-alueelle.
Hanketta ja sen vaikutustenarviointia varten on käytettävissä lukuisia aiemmin laadittuja rakennetun ympäristön selvityksiä, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on jo aiemmin toimittanut kaavoitukselle erikseen luettelon. Lisäksi on laadittu tai laaditaan mm. maisemahistoriallinen selvitys ja siltojen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi tässä vaiheessa, että olemassa olevat ja laadittavat selvitykset tarjoavat hankkeen suunnittelulle riittävät tiedot, lukuun ottamatta alueelle sijoittuvaa alavoimalaa, josta ei ole käytettävissä asemakaavatasoista rakennetun ympäristön inventointia. Rakennuksesta tulisi laatia erillinen inventointi, inventointi tulisi sisällyttää maisemaselvitykseen tai inventoinninomaiset tiedot kirjata kaavaselostukseen. Alavoimalasta ja siihen liittyvistä patorakenteista tulisi koota perustiedot (mm. rakennusvuosi, suunnittelija, päärakennusmateriaalit, julkisivumateriaalit, käyttötarkoitus) sekä määritellä rakennuksen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Lisäksi rakennuksesta ja patorakenteista tulisi olla muutamia valokuvia ja rakennuspiirustuksia.
Valmisteluaineistossa mukana olevan Takonraitin ideasuunnitelman (A-insinöörit, 11.12.2020) mukainen ratkaisu voisi rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan näkökulmasta lähtökohtaisesti olla mahdollinen. Hämeensillan eteläpuolinen osuus Tammerkoskesta kestää enemmän muutosta, koska alue on alavampaa, puistomaisempaa ja rakennukset liittyvät koskenrantaan polveilevasti, toisin kuin kosken yläosalla, jossa tehdasrakennukset nousevat jylhinä suoraan vedestä. Suunnitelmassa on kuitenkin joitain kohtia, joita tulisi vielä kehittää ja tarkentaa seuraavasti.
Kehräsaaren ja Vuolteen siltojen rinnalle esitetään uusia siltoja. Kahden rinnakkaisen sillan ratkaisu vaikuttaa maisemassa hieman kömpelöltä ja keinotekoiselta. Toiseksi, alakosken voimalaitoksen jääminen siltojen väliin saattaa heikentää sen asemaa ja padon yli kulkevalla osuudella voi olla heikentävää vaikutusta Takon tehdasalueen arvoihin. Kolmanneksi, Mokkapuiston kohdalla raitti tai terassi päättyy jyrkästi. Päätteen tulisi olla esimerkiksi pyöreälinjaisempi, jotta sulautuisi paremmin rantamuuriin pohjoisesta Kirjastonpuiston suunnasta katsottaessa.
Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kaksi vedenalaista arkeologista kohdetta - kiinteä muinaisjäännös Tammerkoski 9 (1000023810) sekä muu kulttuuriperintökohde Tammerkoski 8 (1000023801). Kohteiden tiedot (nimi, muinaisjäännöstunnus, tyyppi ja ajoitus) tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman alueen lähtötietoja kuvaavaan kohtaan. Kohteet tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa, mikä tulisi kirjata myös Takonraitin ideasuunnitelman tavoitteisiin (Johdanto, s. 1).
Kaava-alueen keskiputouksen voimalan pohjoispuolinen osa on tarkastettu vuonna 2011 (Luoto & Kuitunen 2011: Tampere, Tammerkoski. Tarkastus koskenpohjalla 22.8.2011), ja aluetta on rantojen osalta käsitelty myös keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Raninen 2014: Tampereen keskustan arkeologinen osayleiskaavainventointi). Tutkimukset tulee mainita osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavaa koskevien selvitysten joukossa. Selvitykset ovat riittävät alavoimalan padon pohjoispuolisen alueen osalta, mutta koska kiinteän muinaisjäännöksen Tammerkoski 9 alueelle ja läheisyyteen suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä (Verkarannansilta), tulee kohteen tarkka sijainti selvittää.
Ideasuunnitelmassa Verkarannansilta sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen Tammerkoski 9 alueelle/välittömään läheisyyteen. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo katsoo, että ensisijainen vaihtoehto on suunnitella siltaratkaisu siten, ettei kiinteään muinaisjäännökseen kajota. Hankkeen koskiessa kiinteää muinaisjäännöstä tulee asiasta neuvotella muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti Museoviraston kanssa hyvissä ajoin.
Verkarannansillan itäpää sijoittuu vanhan Verkatehtaan kutomon alueelle, joka omaa arkeologista potentiaalia. Muuttuvan maankäytön (Verkarannansillan itäpään) suunnitteleminen tälle alueelle vaatii tästä syystä todennäköisesti arkeologisen kulttuuriperinnön osalta selvittämistä (koekaivausta muuttuvan maankäytön alueella). Maakuntamuseo arvioi arkeologista tutkimustarvetta sillan itäpään osalta sillan suunnittelun edetessä. Asiasta voidaan tarvittaessa järjestää työneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan laadittavaksi kirjatusta vedenalaisen kulttuuriperinnön inventoinnista tulee myös neuvotella tarkemmin maakuntamuseon kanssa.
Aineistoja tulisi vielä kehittää ja täydentää edellä kuvatuilla tavoilla. Kaavaluonnos pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue on Tammerkosken kansallismaisemaa (Ympäristöministeriö 1992) ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin Tammerkosken teollisuusmaisema ja Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori (Museoviraston RKY-inventointi 2009). Alueet on merkitty voimassa oleviin Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan sekä Keskustan strategiseen osayleiskaavaan. Alueita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti alueen arvojen säilyttämisen tulee olla kaikkien maankäytön muutosten lähtökohtana.
Suurin osa suunnittelualueesta on vesialuetta. Tampere on syntynyt kosken ympärille ja se on kaupungin keskeisin kaupunkikuvallinen ja historiallinen elementti. Vesialue tuo väljyyttä ja rauhoittavan vesimaiseman tiiviisti rakennetun kaupungin ytimeen. Kosken kaupunkikuvallinen ilme tulee säilyttää voimakkaana, virtaavana, riittävän yhtenäisenä ja avoimena. Tähän ohjaa myös keskustan strategisen osayleiskaavan kulttuuriympäristöä koskeva määräys, jonka mukaan keskustan kehittäminen tukeutuu olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja kulttuuriarvoja vahvistetaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä teollisen kulttuuriympäristön säilymiseen ja maisemallisiin erityispiirteisiin. Luonnosvaiheessa oleva Tampereen kaupungin arkkitehtuuriohjelma korostaa myös voimakkaiden kaupunkiakseleiden - Hämeenkatu, Hämeenpuisto ja Tammerkoski - roolia tamperelaisessa kaupunkimaisemassa.
Vesialueen katkaisee vuonna 1938 valmistunut Alakosken voimalaitos patoineen, joka on alkujaan ollut kolmen sitä ympäröivän tehtaan, Takon, Verkatehtaan ja Liljeroosin, yhteisomistuksessa. Alavoimala muodostaa koskimaisemassa visuaalisen parin vuonna 1932 valmistuneelle Keskiputouksen voimalaitokselle. Kummankin punatiilisen ja funkistyylisen vesivoimalaitoksen julkisivut on suunnitellut kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer. Alueelle sijoittuu myös kaksi 1980-luvulla rakennettua siltaa, Kehräsaarensilta ja Vuolteensilta. Lisäksi suunnittelualue rajautuu lukuisiin arvokohteisiin, joita ovat mm. Tempon talo, Hämeensilta, Verkatehtaan värjäämö, Hotelli Ilves, Koskikeskus sekä Kehräsaaren ja Takon tehdasrakennukset.
Kulttuuriperinnön ja kaupunkikuvan arvot on hankkeessa tunnistettu hyvin ja tavoitteet sovitettu niihin. Suunnittelualueen rajaus noudattaa pääosin nykyistä rantamuuria. Maakuntamuseo katsoo, että rajausta voi olla tarpeen tarkastella joiltain kohdin, sillä vesialueelle mahdollisesti toteutettavien uusien siltamaisten tai laiturimaisten rantareittirakenteiden sijoittaminen voi vaatia myös muutoksia ranta-alueelle.
Hanketta ja sen vaikutustenarviointia varten on käytettävissä lukuisia aiemmin laadittuja rakennetun ympäristön selvityksiä, joista Pirkanmaan maakuntamuseo on jo aiemmin toimittanut kaavoitukselle erikseen luettelon. Lisäksi on laadittu tai laaditaan mm. maisemahistoriallinen selvitys ja siltojen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi tässä vaiheessa, että olemassa olevat ja laadittavat selvitykset tarjoavat hankkeen suunnittelulle riittävät tiedot, lukuun ottamatta alueelle sijoittuvaa alavoimalaa, josta ei ole käytettävissä asemakaavatasoista rakennetun ympäristön inventointia. Rakennuksesta tulisi laatia erillinen inventointi, inventointi tulisi sisällyttää maisemaselvitykseen tai inventoinninomaiset tiedot kirjata kaavaselostukseen. Alavoimalasta ja siihen liittyvistä patorakenteista tulisi koota perustiedot (mm. rakennusvuosi, suunnittelija, päärakennusmateriaalit, julkisivumateriaalit, käyttötarkoitus) sekä määritellä rakennuksen ominaispiirteet, säilyneisyys sekä mahdolliset kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Lisäksi rakennuksesta ja patorakenteista tulisi olla muutamia valokuvia ja rakennuspiirustuksia.
Valmisteluaineistossa mukana olevan Takonraitin ideasuunnitelman (A-insinöörit, 11.12.2020) mukainen ratkaisu voisi rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan näkökulmasta lähtökohtaisesti olla mahdollinen. Hämeensillan eteläpuolinen osuus Tammerkoskesta kestää enemmän muutosta, koska alue on alavampaa, puistomaisempaa ja rakennukset liittyvät koskenrantaan polveilevasti, toisin kuin kosken yläosalla, jossa tehdasrakennukset nousevat jylhinä suoraan vedestä. Suunnitelmassa on kuitenkin joitain kohtia, joita tulisi vielä kehittää ja tarkentaa seuraavasti.
Kehräsaaren ja Vuolteen siltojen rinnalle esitetään uusia siltoja. Kahden rinnakkaisen sillan ratkaisu vaikuttaa maisemassa hieman kömpelöltä ja keinotekoiselta. Toiseksi, alakosken voimalaitoksen jääminen siltojen väliin saattaa heikentää sen asemaa ja padon yli kulkevalla osuudella voi olla heikentävää vaikutusta Takon tehdasalueen arvoihin. Kolmanneksi, Mokkapuiston kohdalla raitti tai terassi päättyy jyrkästi. Päätteen tulisi olla esimerkiksi pyöreälinjaisempi, jotta sulautuisi paremmin rantamuuriin pohjoisesta Kirjastonpuiston suunnasta katsottaessa.
Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kaksi vedenalaista arkeologista kohdetta - kiinteä muinaisjäännös Tammerkoski 9 (1000023810) sekä muu kulttuuriperintökohde Tammerkoski 8 (1000023801). Kohteiden tiedot (nimi, muinaisjäännöstunnus, tyyppi ja ajoitus) tulisi lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelman alueen lähtötietoja kuvaavaan kohtaan. Kohteet tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa, mikä tulisi kirjata myös Takonraitin ideasuunnitelman tavoitteisiin (Johdanto, s. 1).
Kaava-alueen keskiputouksen voimalan pohjoispuolinen osa on tarkastettu vuonna 2011 (Luoto & Kuitunen 2011: Tampere, Tammerkoski. Tarkastus koskenpohjalla 22.8.2011), ja aluetta on rantojen osalta käsitelty myös keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Raninen 2014: Tampereen keskustan arkeologinen osayleiskaavainventointi). Tutkimukset tulee mainita osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kaavaa koskevien selvitysten joukossa. Selvitykset ovat riittävät alavoimalan padon pohjoispuolisen alueen osalta, mutta koska kiinteän muinaisjäännöksen Tammerkoski 9 alueelle ja läheisyyteen suunnitellaan muuttuvaa maankäyttöä (Verkarannansilta), tulee kohteen tarkka sijainti selvittää.
Ideasuunnitelmassa Verkarannansilta sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen Tammerkoski 9 alueelle/välittömään läheisyyteen. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo katsoo, että ensisijainen vaihtoehto on suunnitella siltaratkaisu siten, ettei kiinteään muinaisjäännökseen kajota. Hankkeen koskiessa kiinteää muinaisjäännöstä tulee asiasta neuvotella muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti Museoviraston kanssa hyvissä ajoin.
Verkarannansillan itäpää sijoittuu vanhan Verkatehtaan kutomon alueelle, joka omaa arkeologista potentiaalia. Muuttuvan maankäytön (Verkarannansillan itäpään) suunnitteleminen tälle alueelle vaatii tästä syystä todennäköisesti arkeologisen kulttuuriperinnön osalta selvittämistä (koekaivausta muuttuvan maankäytön alueella). Maakuntamuseo arvioi arkeologista tutkimustarvetta sillan itäpään osalta sillan suunnittelun edetessä. Asiasta voidaan tarvittaessa järjestää työneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan laadittavaksi kirjatusta vedenalaisen kulttuuriperinnön inventoinnista tulee myös neuvotella tarkemmin maakuntamuseon kanssa.
Aineistoja tulisi vielä kehittää ja täydentää edellä kuvatuilla tavoilla. Kaavaluonnos pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.
Jaa
Facebookissa