Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta poikkeamislupahakemuksesta. Hankkeen tavoitteena on korottaa 1,5-kerroksinen rakennus kahden kerroksen korkuiseksi. Lisäksi rakennuksen itäsivulta
puretaan kaksi kuistia, ja rakennuksen itä- ja länsisivuille rakennetaan uudet avoterassit ja parvekkeet. Myös rakennuksen julkisivuaukotus muuttuu.

Utukan kantatalon pihapiiri sijoittuu viljelymaiseman keskellä vesistöstä kohoavalle harjanteelle. Pihapiiri on osa vanhaa Palon maakirjakylän kylätonttia. Utukka on ainoa kylätontilla säilyneistä kantataloista. Tilan rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun vauraan talonpoikaistilan rakentamista. Pihan keskipisteitä ovat suurikokoinen asuinrakennus sekä navetta. Pihapiirin vanhin rakennus on vilja-aitta. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijat ovat tehneet Utukkaan maastotarkastuksen 17.8.2021. Käynnillä todettiin muun muassa, että rakennusten ja pihapiirin huolto on laiminlyöty 2000-luvulla ja suurin osa rakennuksista on hyvin huonossa kunnossa. 

Palon historiallinen kylänpaikka on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Lisäksi Utukalla on merkittäviä paikallisia ja maakunnallisia rakennushistoriallisia ja maisema-arvoja. Utukan talo on inventoitu vuonna 2007 rakennuskohteena osana yleiskaavoitusta (Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi). Selvityksessä kohteen arvoiksi on tunnistettu sen asema viljelymaisemassa ja merkittävä asutushistoria. Utukan tilakeskus on lisäksi huomioitu vuonna 2015 tehdyssä Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä. Selvityksessä Utukka on osa Sorilan ja Palon kultuuriympäristökokonaisuuden arvoaluetta. Suosituksina on rakennuskannan sekä maiseman rakenteen ja mittakaavan säilyttäminen. Lisäksi suositellaan, että uudisrakentamisessa tulee käyttää erityistä harkintaa, jotta kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja jatkuvuus voidaan säilyttää. Utukkaa ympäröivä viljelymaisema on osa Sorilan ja Palon maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, ja Utukan pihapiiri kuuluun arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. 

Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava (2016), jonka mukaan Utukka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kaavamääräyksen mukaan ”rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa.”

Maakuntamuseo on jo aiemmin ohjannut hanketta ja antanut sitä koskien useita lausuntoja (diar. 495/2021, 660/2021, 819/2021, 237/2022, 313/2022 ja 434/2022). Tutustuttuaan sille toimitettuun poikkeamislupahakemuksen aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Kiinteistöllä 837-506-11-8 sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Palon historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000018823). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Pirkanmaan maakuntamuseo teki kohteella arkeologisen tarkkuusinventoinnin keväällä 2022, minkä tuloksena kohteen muinaisjäännösaluerajausta päivitettiin (liitekartta 1). Tarkkuusinventoinnin tuloksen vaikutusta alueen maankäyttöhankkeisiin kommentoivassa lausunnossaan (diar. 434/2022) maakuntamuseo totesi, ettei tutkimuksessa havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Näin ollen olivat päärakennuksen kivijalan viereen suunnitellut salaojitus, hulevesien ohjaamiseen liittyvä ja korkeintaan viiden metrin etäisyydelle rakennuksen kivijalasta ulottuva maankaivuu sekä maaperätutkimus mahdollista toteuttaa aiemmin esitetyn mukaisesti, kunhan kaivutyö ei ulottunut muinaisjäännösalueelle. Siksi myös käsillä olevassa poikkeamislupahakemuksessa esitetyt ja päärakennuksen itä- ja länsisivuille suunnitellut avoterassit on mahdollista toteuttaa ilman arkeologisia lisätutkimuksia.

Maakuntamuseo on antanut lausunnon (diar. 313/2022) koskien Utukan tilalle suunniteltuja maakaapelointi-, viemäröinti-, vesijohto-, kääntöpaikka- ja maalämpöhankkeita, jossa toi esille hankkeisiin liittyvän arkeologisen esitutkimuksen tarpeen. Yksityisen pienehkön hankkeen ollessa kyseessä, tekee esitutkimuksen maakuntamuseon toimeksiannosta ja valtion kustannuksella Museoviraston koekaivausryhmä. Toimeksianto koetutkimuksesta on tehty, ja koekaivausryhmä suorittaa tutkimuksen omassa aikataulussaan todennäköisesti kenttäkauden 2022 aikana. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa em. hankkeiden toteutettavuuteen ja niiden mahdollisesti vaatimiin lisätutkimuksiin koekaivauksen tuloksen perusteella. Maakuntamuseo painottaa, että maahan kajoaviin toimenpiteisiin ei tule ryhtyä, ennen kuin edellä mainitut tutkimustulokset ovat käytettävissä.

Utukan rakennuskannan osalta Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut vuonna 2021 antamassaan lausunnossa diar. 660/2021, että huomattavista vaurioista johtuen Utukan päärakennuksen purkaminen on mahdollista, vaikkakin hyvin valitettavaa. Näin ollen maakuntamuseo on ilahtunut hankkeesta, jonka tavoitteena on pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan päärakennusta siltä osin kuin se on mahdollista. Utukan erityinen merkitys liittyy sen asemaan viimeisenä asuttuna tilana vanhalla kylätontilla. Näin ollen Utukan rakennuskannan säilymisellä perinteisen maatilan pihapiirin kaltaisena on erityistä historiallista ja maisemallista merkitystä. Tämä tavoite saavutetaan parhaiten, kun Utukan vanhaa rakennuskantaa pyritään kunnostamaan ja säilyttämään mahdollisimman paljon.

Hankkeessa Utukan vanhan päärakennuksen ulkoasu muuttuu huomattavasti. Rakennuksen huonon kunnon huomioiden Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi hanketta tässä tilanteessa rakennuksen julkisivumuutosten osalta enemmänkin uudisrakennushankkeena kuin vanhan päärakennuksen kunnostuksena. Näin ollen maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen huomattava korottaminen on mahdollista, koska rakennus säilyttää kuitenkin maatilan päärakennukselle tyypillisen pitkänomaisen ja yksinkertaisen, suorakaiteen muotoisen perusmassansa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että poikkeamislupa on Utukan rakennetun ympäristön arvojen osalta myönnettävissä. Maakuntamuseo kehottaa vielä pohtimaan rakennukseen lisättyjen terassien mittasuhteita. Päärakennukseen on nyt suunniteltu kaksi terassia, joiden päälle on sijoitettu parvekkeet. Molempien katettujen terassien huomattava syvyys on perinteiselle maaseudun rakentamiselle vieras elementti. Maakuntamuseo esitää, että esimerkiksi pääsisäänkäynnin kuistin syvyyttä vähennettäisiin siten että se toimisi mittasuhteiltaan perinteisenä avokuistina, ja rakennuksen takapuolelle sijoittuisi suunnitelmien mukaisena laajempi, oleskeluun tarkoitettu terassi.

puretaan kaksi kuistia, ja rakennuksen itä- ja länsisivuille rakennetaan uudet avoterassit ja parvekkeet. Myös rakennuksen julkisivuaukotus muuttuu.

Utukan kantatalon pihapiiri sijoittuu viljelymaiseman keskellä vesistöstä kohoavalle harjanteelle. Pihapiiri on osa vanhaa Palon maakirjakylän kylätonttia. Utukka on ainoa kylätontilla säilyneistä kantataloista. Tilan rakennuskanta edustaa 1900-luvun alun vauraan talonpoikaistilan rakentamista. Pihan keskipisteitä ovat suurikokoinen asuinrakennus sekä navetta. Pihapiirin vanhin rakennus on vilja-aitta. Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijat ovat tehneet Utukkaan maastotarkastuksen 17.8.2021. Käynnillä todettiin muun muassa, että rakennusten ja pihapiirin huolto on laiminlyöty 2000-luvulla ja suurin osa rakennuksista on hyvin huonossa kunnossa. 

Palon historiallinen kylänpaikka on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Lisäksi Utukalla on merkittäviä paikallisia ja maakunnallisia rakennushistoriallisia ja maisema-arvoja. Utukan talo on inventoitu vuonna 2007 rakennuskohteena osana yleiskaavoitusta (Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi). Selvityksessä kohteen arvoiksi on tunnistettu sen asema viljelymaisemassa ja merkittävä asutushistoria. Utukan tilakeskus on lisäksi huomioitu vuonna 2015 tehdyssä Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä. Selvityksessä Utukka on osa Sorilan ja Palon kultuuriympäristökokonaisuuden arvoaluetta. Suosituksina on rakennuskannan sekä maiseman rakenteen ja mittakaavan säilyttäminen. Lisäksi suositellaan, että uudisrakentamisessa tulee käyttää erityistä harkintaa, jotta kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja jatkuvuus voidaan säilyttää. Utukkaa ympäröivä viljelymaisema on osa Sorilan ja Palon maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, ja Utukan pihapiiri kuuluun arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. 

Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava (2016), jonka mukaan Utukka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Kaavamääräyksen mukaan ”rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa.”

Maakuntamuseo on jo aiemmin ohjannut hanketta ja antanut sitä koskien useita lausuntoja (diar. 495/2021, 660/2021, 819/2021, 237/2022, 313/2022 ja 434/2022). Tutustuttuaan sille toimitettuun poikkeamislupahakemuksen aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Kiinteistöllä 837-506-11-8 sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Palon historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000018823). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Pirkanmaan maakuntamuseo teki kohteella arkeologisen tarkkuusinventoinnin keväällä 2022, minkä tuloksena kohteen muinaisjäännösaluerajausta päivitettiin (liitekartta 1). Tarkkuusinventoinnin tuloksen vaikutusta alueen maankäyttöhankkeisiin kommentoivassa lausunnossaan (diar. 434/2022) maakuntamuseo totesi, ettei tutkimuksessa havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Näin ollen olivat päärakennuksen kivijalan viereen suunnitellut salaojitus, hulevesien ohjaamiseen liittyvä ja korkeintaan viiden metrin etäisyydelle rakennuksen kivijalasta ulottuva maankaivuu sekä maaperätutkimus mahdollista toteuttaa aiemmin esitetyn mukaisesti, kunhan kaivutyö ei ulottunut muinaisjäännösalueelle. Siksi myös käsillä olevassa poikkeamislupahakemuksessa esitetyt ja päärakennuksen itä- ja länsisivuille suunnitellut avoterassit on mahdollista toteuttaa ilman arkeologisia lisätutkimuksia.

Maakuntamuseo on antanut lausunnon (diar. 313/2022) koskien Utukan tilalle suunniteltuja maakaapelointi-, viemäröinti-, vesijohto-, kääntöpaikka- ja maalämpöhankkeita, jossa toi esille hankkeisiin liittyvän arkeologisen esitutkimuksen tarpeen. Yksityisen pienehkön hankkeen ollessa kyseessä, tekee esitutkimuksen maakuntamuseon toimeksiannosta ja valtion kustannuksella Museoviraston koekaivausryhmä. Toimeksianto koetutkimuksesta on tehty, ja koekaivausryhmä suorittaa tutkimuksen omassa aikataulussaan todennäköisesti kenttäkauden 2022 aikana. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa em. hankkeiden toteutettavuuteen ja niiden mahdollisesti vaatimiin lisätutkimuksiin koekaivauksen tuloksen perusteella. Maakuntamuseo painottaa, että maahan kajoaviin toimenpiteisiin ei tule ryhtyä, ennen kuin edellä mainitut tutkimustulokset ovat käytettävissä.

Utukan rakennuskannan osalta Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut vuonna 2021 antamassaan lausunnossa diar. 660/2021, että huomattavista vaurioista johtuen Utukan päärakennuksen purkaminen on mahdollista, vaikkakin hyvin valitettavaa. Näin ollen maakuntamuseo on ilahtunut hankkeesta, jonka tavoitteena on pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan päärakennusta siltä osin kuin se on mahdollista. Utukan erityinen merkitys liittyy sen asemaan viimeisenä asuttuna tilana vanhalla kylätontilla. Näin ollen Utukan rakennuskannan säilymisellä perinteisen maatilan pihapiirin kaltaisena on erityistä historiallista ja maisemallista merkitystä. Tämä tavoite saavutetaan parhaiten, kun Utukan vanhaa rakennuskantaa pyritään kunnostamaan ja säilyttämään mahdollisimman paljon.

Hankkeessa Utukan vanhan päärakennuksen ulkoasu muuttuu huomattavasti. Rakennuksen huonon kunnon huomioiden Pirkanmaan maakuntamuseo arvioi hanketta tässä tilanteessa rakennuksen julkisivumuutosten osalta enemmänkin uudisrakennushankkeena kuin vanhan päärakennuksen kunnostuksena. Näin ollen maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen huomattava korottaminen on mahdollista, koska rakennus säilyttää kuitenkin maatilan päärakennukselle tyypillisen pitkänomaisen ja yksinkertaisen, suorakaiteen muotoisen perusmassansa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että poikkeamislupa on Utukan rakennetun ympäristön arvojen osalta myönnettävissä. Maakuntamuseo kehottaa vielä pohtimaan rakennukseen lisättyjen terassien mittasuhteita. Päärakennukseen on nyt suunniteltu kaksi terassia, joiden päälle on sijoitettu parvekkeet. Molempien katettujen terassien huomattava syvyys on perinteiselle maaseudun rakentamiselle vieras elementti. Maakuntamuseo esitää, että esimerkiksi pääsisäänkäynnin kuistin syvyyttä vähennettäisiin siten että se toimisi mittasuhteiltaan perinteisenä avokuistina, ja rakennuksen takapuolelle sijoittuisi suunnitelmien mukaisena laajempi, oleskeluun tarkoitettu terassi.