Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Virtain Marttisen saaren kehittämissuunnitelmasta. Kyse on suunnitelman ensimmäisestä versiosta. Marttisen saari kuuluu Herrasen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja se on myös maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tunnistettu arkeologisen perinnön ydinalueeksi.

KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT

Alueen halki kulkee historiallinen Orivesi - Uusikaarlepyy -tielinja, ja sen tärkeimpiin kohteisiin kuuluvat Marttisen vanha pihapiiri, Herraskosken kanavan ympäristö, alueen useat museokohteet sekä 1. maailmansodan aikaiset, kiinteinä muinaisjäännöksinä suojellut puolustusvarustukset (Marttisensaaren varustukset, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001990). Lisäksi Marttisen saaressa sijaitsee Suomen sodan (1808-1809) aikainen taistelupaikka.

Alueen vanhin historiallinen asutus, Marttisen 1500-luvulla perustettu talo, on sijainnut jossain nykyisen Palolammintien (vt 23) eteläpuolella. Vuonna 1696 Marttisen talosta tuli Virtain kappalaisen pappila. Pappila siirrettiin nykyiselle paikalleen vasta 1800-luvun lopulla. Vanhan pappilan tarkka sijainti ei ole tiedossa. Saaren koillisosassa on lisäksi Marttisen talon torpanpaikka, mihin liittyen alueella on säilyneenä fossiloitunut pelto, peltoraunioita sekä mahdollinen kiukaanperustus. Marttisen saaren pohjoisosassa sijaitsee puolestaan Virtainkylän Herrasen historiallinen asuinpaikka. Saaressa sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet on merkitty lausunnon liitekarttaan 1. 

Etelässä Marttisen saaren erottaa mantereesta vuonna 1908 valmistunut Herraskosken kanava, joka omaa myös valtakunnallista arvoa. Se muodostaa Muroleen ja Kautun kanavien kanssa Näsijärven reitin kanavien valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Itse kanavan lisäksi merkitystä on sitä ympäröivän maiseman säilyneisyydellä. 

Marttisen saareen keskittyy kulttuuriperintöä poikkeuksellisen pitkältä ajalta. Se on monikerroksinen kokonaisuus historiaa, ensimmäisen maailmansodan aikaan rakennettuja puolustusvarustuksia, paikalla sijainneita vanhoja rakennuksia, liikenne- ja liike-elämän historiasta kertovaa kanavaympäristöä sekä alueelle siirrettyjä museorakennuksia ja alueen matkailu- ja kulttuurikäyttöön liittyviä uudisrakennuksia. Marttisessa on jo pitkään kehitetty kulttuuriperintöömme liittyvää matkailu- ja vapaa-ajantoimintaa, ja alue on merkitty maakuntakaavaan matkailun kehittämisalueeksi. Alueella on erinomaiset edellytykset alueen kulttuuriperintöön pohjautuvan toiminnan kehittämiseen. Nuorisokeskuksen ja perinnekylän alueella on olemassa asemakaava, jossa alueen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asianmukaisin merkinnöin. Suunnitelma ei kaikilta osin noudata olemassa olevan asemakaavan määräyksiä. Asemakaavan laatimisen jälkeen alueelle on laadittu Virtain keskustaajaman osayleiskaava, jossa alueelle on myös osoitettu lukuisia sen arvot huomioivia suojelumerkintöjä.

KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT SELVITYKSET JA SELVITYSTARVE

Marttisen saari on kuulunut Mikroliitti Oy:n tekemän, Virtain keskusta-alueen osayleiskaavaa varten vuonna 2009 tehdyn muinaisjäännösinventoinnin tutkimusalueeseen. Lisäksi saaren pohjois- ja länsiosaa on inventoitu pienialaisessa Mikroliitti Oy:n muinaisjäännösinventoinnissa vuonna 2015. Vt 23:n pohjoispuolinen alue on inventoitu kattavasti vuonna 2002 tehdyn asemakaavatasoisen inventoinnin ja puolustusvarustusten kartoituksen (Adel 2002) yhteydessä. Arkeologisen perinnön osalta Marttisen saaren kehittämissuunnitelmaan liittyy selvitystarve Palolammintien eteläpuolisen alueen osalta. Alue on potentiaalista ajatellen pyyntikulttuurin asuinpaikkoja, lisäksi siellä on sijainnut historiallinen Marttisen talon ja pappilan paikka. Vedenalaisen arkeologisen perinnön selvitystarpeesta tulee pyytää lausunto Museovirastosta. 

Rakennetun ympäristön osalta Marttisen saari on mukana Virtain keskusta-alueen osayleiskaavaa varten 2009 laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa (Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys), jossa Marttisen päärakennus, väentupa, varasto, kappeli, riihi sekä Maunontalo on todettu erityisen arvokkaiksi rakennuksiksi, joiden lähiympäristöön liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi arvoa on todettu olevan perinnekylän kokonaisuudella, johon kuuluvat Mikontalon pihapiirin rakennukset, Rajalahden talomuseon rakennukset, pitäjänmakasiini, tuulimylly ja paja sekä Halin metsäkämppämuseon rakennukset. Erityistä kulttuurihistoriallista arvoa on myös Koivuniemellä piharakennuksineen, Herraskosken kanavanvartijan asuinrakennuksella piharakennuksineen, Herraskosken kanavalla, Herrasella ja Kotimäellä piharakennuksineen. Museoalueeseen kuuluu myös tervahauta Rajalahden talomuseon ja metsäkämppämuseon välillä, mutta sitä ei ole huomioitu inventoinnissa. Yleiskaavan inventoinnissa koko Marttisen saari on osa Herraskosken arvokasta kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta. Alueelta on laadittu myös tarkempi rakennetun ympäristön selvitys vuonna 2002 (Virrat, Marttisensaari - rakennettu ympäristö), mutta tämän selvityksen yhteydessä rakennettua ympäristöä ei ole varsinaisesti arvotettu.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Marttisen saaren kehittämiselle on asetettu kannatettavia tavoitteita: Virtain kaupungin elinvoiman, tunnettavuuden ja vetovoiman kasvattaminen, alueen kävijämäärän kasvattaminen, olemassa olevien toimintojen kehittäminen ja monipuolistaminen, matkailullisen vetovoiman kasvattaminen ja matkailupalveluiden lisääminen sekä perinnekylän toiminnan kehittäminen. Suunnitelmassa on päädytty painottamaan erityisesti alueen kävijämäärän kasvattamista ja uudentyyppisten majoitusvaihtoehtojen tarjoamista. Alueen matkailullisen kehittämisen juuret ovat kuitenkin kanavan rakentamisessa 1903-07 sekä erityisesti Virtain perinnekylän perustamisessa 1977. Matkailu- ja majoitustoiminnan perusta on tähän asti ollut kytköksissä alueelle sekä elinkeino- ja liikenneolojen kehittymisen myötä syntyneeseen että sittemmin kulttuuri- ja matkailutavoittein siirretyistä rakennuksista muodostettuun kulttuuriympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Marttistensaaren omaleimaisen ja rikkaan historian ja sitä ilmentävän kulttuuriympäristön tulisi jatkossakin olla alueen keskeisin ominaispiirre. Tämä tulee huomioida myös hankkeen tavoitteissa. Suunnitelmassa on monia alueen kulttuuriperintöä ja sen tunnettuutta vahvistavia piirteitä, mutta myös suunnitelmia, jotka uhkaavat herkän kulttuuriperinnön säilymistä. Jatkosuunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Hankkeen yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi on otettu liikenneaseman perustaminen Marttisen kohdalle vt 23:n varteen. Tavoitteena on nostattaa näin alueen kävijämäärää korkeatasoisesti toteutetulla uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelmia on tältä osin kehitettävä. Mikäli liikenneasema päätetään toteuttaa, persoonallinen, paikan historiasta ideansa ammentava rakennus on ajatuksena kannatettava. Tällä hetkellä kehittämissuunnitelmassa on esitetty liikenneaseman toteuttamista purjelaivan muotoon. Uudisrakennus sijoittuisi nykyään pelto-/laidunalueena olevalle paikalle Virtain perinnekylän vanhan rakennuskannan ja Herraskosken kanavan välittömään läheisyyteen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kyseisellä paikalla purjevene on vieras elementti. Kanavat rakennettiin ensi sijassa sisävesien matkustajalaivaliikennettä ja uittoa varten. Liikenneasemalle voisikin hakea ideoita esimerkiksi yhteistyössä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Liikeasema sijoittuisi nykyisessä asemakaavassa osoitetulle MY-alueelle, joka tulee kaavamääräyksen mukaan säilyttää avoimena laidun- tai peltoalueena. MY-alueelle sallitaan vain perinnekylän vaatimien rakenteiden ja rakennelmien rakentaminen. Näin ollen suunnitelma vaatii vielä hiomista myös liikenneaseman sijoituspaikan osalta. Nyt esitetty suunnitelma heikentää maakunnallisen arvoalueen avoimeen peltomaisemaan ja kanavan maisemalliseen sijaintiin liittyviä maisemallisia arvoja.

Uusiksi majoitusratkaisuiksi esitetään kelluvia loma-asuntoja, uudenlaisia telttamajoitteita ja puumajoja. Lisäksi on ideoitu majoitusta perinnekylän yhteyteen siirrettäviin vanhoihin rakennuksiin. Perinnekylän rakennuskanta koostuu nykyiselläänkin pääosin siirretyistä rakennuksista, joten ajatus uusien rakennusten siirtämisestä paikalle ei ole mahdoton vaikkakin vaatii huolellista suunnittelua luontevan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Rakennuksen siirtäminen heikentää kuitenkin sekä rakennuksen itsensä että sen alkuperäisen paikan kulttuurihistoriallista arvoa eikä ole kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta suositeltavaa. Tältä osin hanke sisältää ristiriitoja kulttuuriympäristön yleisten suojelutavoitteiden kanssa. Lisäksi kulku talomuseolle on tähän asti tapahtunut avoimen peltomaiseman läpi ja suunnitelmassa tätä maisemaa ollaan osittain sulkemassa voimassa olevan asemakaavan MY-aluemerkinnän vastaisesti. Uusien tai siirrettävien rakennusten sijoittaminen Mikontalon pihapiirin läheisyyteen on jossain määrin mahdollista, mutta tienvierusta tulisi jättää edelleen molemmilta puolilta vapaaksi.

Uutta majoitustilaa on suunniteltu myös Rajalahden talomuseon ja Halin metsäkämpän väliin jäävälle metsäalueelle. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan 3 kerrostaloa, joihin sijoittuisi yhteensä 108 huoneistoa. Tätä suunnitelmaa on syytä tarkastella vielä lähemmin ennen sitä koskevaa päätöksentekoa. Välittömästi hotellialueen itäpuolella sijaitsee Selkävalkaman torppaan liittyvä muu kulttuuriperintökohde: fossiloitunut pelto ja historialliselle ajalle ajoittuvat kiviröykkiöt. Jäännökset kattava alue on merkitty voimassa olevaan Marttisen saaren asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnällä.  Maakuntamuseo katsoo, että hotellien sijoittamista kohteen läheisyyteen tulisi harkita uudelleen. Hotellirakennusten tulee olla sellaisia, että ne eivät heikennä arkeologiseen kohteeseen ja läheisiin museopihapiireihin liittyvää autenttisuuden tunnelmaa. Lähtökohtaisesti uudisrakennukset eivät tässä tilanteessa saisi myöskään merkittävästi näkyä vanhoihin pihapiireihin. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kerrostalojen myötä alueelle tuleviin muihin, esim. tiestöön ja paikoitukseen liittyviin muutoksiin ja niiden kulttuuriympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. Esimerkiksi Halin metsäkämpän elämyksellisyyteen liittyy saapuminen alueelle metsän halki meteriaaleiltaan perinteistä tietä tai polkua myöten sekä pihapiirin metsän ympäröimä tunnelma.

Kehittämissuunnitelmassa ei pääsääntöisesti ole sijoitettu kiinteiden muinaisjäännösten läheisyyteen sellaisia toimintoja, jotka suoranaisesti uhkaisivat niiden säilymistä. Saaren ympäri kulkevaa ulkoilureittiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, ettei suojelukohteille saa aiheutua siitä vahinkoa. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kuitenkin huolensa liittyen Marttisen saaren suunniteltuun käyttökapasiteetin nostamiseen tasolle, joka saattaa aiheuttaa ympäristön, kuten polkujen ja rinnealueiden, kulumista. Tämä saattaa välillisesti uhata myös kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Maakuntamuseo katsoo, että näkökulma tulee huomioida jatkossa kehittämissuunnitelmaa laadittaessa.  

Kehittämissuunnitelmaan sisältyy myös kotieläinpihan rakentaminen kanavan varteen Rajalahden pihapiirin yhteyteen. Tätä suunnitelmaa Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyvänä ja maaseudun vanhaa elämänmuotoa esittelevään museokokonaisuuteen sopivana. Kotieläinpihan toteutuksen tulee olla kuitenkin olla laadukas ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuva. Kanavan ympäristö tulee säilyttää avoimena, eikä kanavan rantaan tule rakentaa esimerkiksi korkeita, umpinaisia aitoja. Myös kanavaa reunustavien puurivien ja niiden maisemallisen aseman säilyttämisestä tulee huolehtia. Huolellisen suunnittelun vaade koskee kaikkia kanavaa reunustavaa avointa maisematilaa koskevia suunnitelmia, esim. esiintymislavaa ja kahvilaa.

Suunnitelmassa osoitetaan uusia majoitusrakennuksia myös vt 23:n eteläpuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ennen tarkempien suunnitelmien laatimista tulee alueella tehdä jo aiemmin mainittu arkeologinen selvitys. Selvityksen perusteella museoviranomainen ottaa kantaa suunnitelmien toteutettavuuteen alueella. Alueelle suunnitellaan myös pysäköinti-/leirintäaluetta, joka sijoittuisi kanavan rannasta nousevalle peltoalueelle. Alue on osittain osayleiskaavan maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Suunnitelmista ei käy tarkasti ilmi, kuinka voimakasta käyttöä alueelle on suunniteltu. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lähtökohtaisesti peltoalueen arvokkaimman, kanavaan rajautuvan ja yleiskaavassa MA-alueena huomioidun alueen käyttäminen säännölliseen leirintä- ja pysäköintitoimintaan ei ole alueen maisemallisten arvojen kannalta hyvä ratkaisu.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Marttisen saaren kehittämissuunnitelmassa on pääsääntöisesti tunnistettu alueen merkittävimmät kulttuurihistorialliset arvot ja suurimmat muutokset on pääsääntöisesti ohjattu niiden lähiympäristön ulkopuolelle tai pyritty ympäristöön sopeutuviin ratkaisuihin. Joltain osin tarvitaan kuitenkin vielä jatkotarkastelua (uudet hotellit ja siirrettävät majoitusrakennukset sekä pysäköinti- ja leirintäalue), huolellisempaa suunnittelua (liikenneaseman sijoituspaikka ja suhde ympäristöönsä) tai suunnitelmaan liittyy selkeä arkeologinen selvitystarve (vt 23:n eteläpuolinen alue). Lisäksi on syytä varmistua siitä, että hanke on alueen nykyisten, kulttuuriympäristön arvot huomioivien kaavojen perusratkaisujen mukainen. Tarvittaessa asiasta voidaan järjestään työneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseon ja Virtain kaupungin välillä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Virtain Marttisen saaren kehittämissuunnitelmasta. Kyse on suunnitelman ensimmäisestä versiosta. Marttisen saari kuuluu Herrasen maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, ja se on myös maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tunnistettu arkeologisen perinnön ydinalueeksi.

KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOT

Alueen halki kulkee historiallinen Orivesi - Uusikaarlepyy -tielinja, ja sen tärkeimpiin kohteisiin kuuluvat Marttisen vanha pihapiiri, Herraskosken kanavan ympäristö, alueen useat museokohteet sekä 1. maailmansodan aikaiset, kiinteinä muinaisjäännöksinä suojellut puolustusvarustukset (Marttisensaaren varustukset, muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001990). Lisäksi Marttisen saaressa sijaitsee Suomen sodan (1808-1809) aikainen taistelupaikka.

Alueen vanhin historiallinen asutus, Marttisen 1500-luvulla perustettu talo, on sijainnut jossain nykyisen Palolammintien (vt 23) eteläpuolella. Vuonna 1696 Marttisen talosta tuli Virtain kappalaisen pappila. Pappila siirrettiin nykyiselle paikalleen vasta 1800-luvun lopulla. Vanhan pappilan tarkka sijainti ei ole tiedossa. Saaren koillisosassa on lisäksi Marttisen talon torpanpaikka, mihin liittyen alueella on säilyneenä fossiloitunut pelto, peltoraunioita sekä mahdollinen kiukaanperustus. Marttisen saaren pohjoisosassa sijaitsee puolestaan Virtainkylän Herrasen historiallinen asuinpaikka. Saaressa sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet on merkitty lausunnon liitekarttaan 1. 

Etelässä Marttisen saaren erottaa mantereesta vuonna 1908 valmistunut Herraskosken kanava, joka omaa myös valtakunnallista arvoa. Se muodostaa Muroleen ja Kautun kanavien kanssa Näsijärven reitin kanavien valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Itse kanavan lisäksi merkitystä on sitä ympäröivän maiseman säilyneisyydellä. 

Marttisen saareen keskittyy kulttuuriperintöä poikkeuksellisen pitkältä ajalta. Se on monikerroksinen kokonaisuus historiaa, ensimmäisen maailmansodan aikaan rakennettuja puolustusvarustuksia, paikalla sijainneita vanhoja rakennuksia, liikenne- ja liike-elämän historiasta kertovaa kanavaympäristöä sekä alueelle siirrettyjä museorakennuksia ja alueen matkailu- ja kulttuurikäyttöön liittyviä uudisrakennuksia. Marttisessa on jo pitkään kehitetty kulttuuriperintöömme liittyvää matkailu- ja vapaa-ajantoimintaa, ja alue on merkitty maakuntakaavaan matkailun kehittämisalueeksi. Alueella on erinomaiset edellytykset alueen kulttuuriperintöön pohjautuvan toiminnan kehittämiseen. Nuorisokeskuksen ja perinnekylän alueella on olemassa asemakaava, jossa alueen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asianmukaisin merkinnöin. Suunnitelma ei kaikilta osin noudata olemassa olevan asemakaavan määräyksiä. Asemakaavan laatimisen jälkeen alueelle on laadittu Virtain keskustaajaman osayleiskaava, jossa alueelle on myös osoitettu lukuisia sen arvot huomioivia suojelumerkintöjä.

KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT SELVITYKSET JA SELVITYSTARVE

Marttisen saari on kuulunut Mikroliitti Oy:n tekemän, Virtain keskusta-alueen osayleiskaavaa varten vuonna 2009 tehdyn muinaisjäännösinventoinnin tutkimusalueeseen. Lisäksi saaren pohjois- ja länsiosaa on inventoitu pienialaisessa Mikroliitti Oy:n muinaisjäännösinventoinnissa vuonna 2015. Vt 23:n pohjoispuolinen alue on inventoitu kattavasti vuonna 2002 tehdyn asemakaavatasoisen inventoinnin ja puolustusvarustusten kartoituksen (Adel 2002) yhteydessä. Arkeologisen perinnön osalta Marttisen saaren kehittämissuunnitelmaan liittyy selvitystarve Palolammintien eteläpuolisen alueen osalta. Alue on potentiaalista ajatellen pyyntikulttuurin asuinpaikkoja, lisäksi siellä on sijainnut historiallinen Marttisen talon ja pappilan paikka. Vedenalaisen arkeologisen perinnön selvitystarpeesta tulee pyytää lausunto Museovirastosta. 

Rakennetun ympäristön osalta Marttisen saari on mukana Virtain keskusta-alueen osayleiskaavaa varten 2009 laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa (Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys), jossa Marttisen päärakennus, väentupa, varasto, kappeli, riihi sekä Maunontalo on todettu erityisen arvokkaiksi rakennuksiksi, joiden lähiympäristöön liittyy myös kulttuurihistoriallisia arvoja. Lisäksi arvoa on todettu olevan perinnekylän kokonaisuudella, johon kuuluvat Mikontalon pihapiirin rakennukset, Rajalahden talomuseon rakennukset, pitäjänmakasiini, tuulimylly ja paja sekä Halin metsäkämppämuseon rakennukset. Erityistä kulttuurihistoriallista arvoa on myös Koivuniemellä piharakennuksineen, Herraskosken kanavanvartijan asuinrakennuksella piharakennuksineen, Herraskosken kanavalla, Herrasella ja Kotimäellä piharakennuksineen. Museoalueeseen kuuluu myös tervahauta Rajalahden talomuseon ja metsäkämppämuseon välillä, mutta sitä ei ole huomioitu inventoinnissa. Yleiskaavan inventoinnissa koko Marttisen saari on osa Herraskosken arvokasta kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta. Alueelta on laadittu myös tarkempi rakennetun ympäristön selvitys vuonna 2002 (Virrat, Marttisensaari - rakennettu ympäristö), mutta tämän selvityksen yhteydessä rakennettua ympäristöä ei ole varsinaisesti arvotettu.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Marttisen saaren kehittämiselle on asetettu kannatettavia tavoitteita: Virtain kaupungin elinvoiman, tunnettavuuden ja vetovoiman kasvattaminen, alueen kävijämäärän kasvattaminen, olemassa olevien toimintojen kehittäminen ja monipuolistaminen, matkailullisen vetovoiman kasvattaminen ja matkailupalveluiden lisääminen sekä perinnekylän toiminnan kehittäminen. Suunnitelmassa on päädytty painottamaan erityisesti alueen kävijämäärän kasvattamista ja uudentyyppisten majoitusvaihtoehtojen tarjoamista. Alueen matkailullisen kehittämisen juuret ovat kuitenkin kanavan rakentamisessa 1903-07 sekä erityisesti Virtain perinnekylän perustamisessa 1977. Matkailu- ja majoitustoiminnan perusta on tähän asti ollut kytköksissä alueelle sekä elinkeino- ja liikenneolojen kehittymisen myötä syntyneeseen että sittemmin kulttuuri- ja matkailutavoittein siirretyistä rakennuksista muodostettuun kulttuuriympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Marttistensaaren omaleimaisen ja rikkaan historian ja sitä ilmentävän kulttuuriympäristön tulisi jatkossakin olla alueen keskeisin ominaispiirre. Tämä tulee huomioida myös hankkeen tavoitteissa. Suunnitelmassa on monia alueen kulttuuriperintöä ja sen tunnettuutta vahvistavia piirteitä, mutta myös suunnitelmia, jotka uhkaavat herkän kulttuuriperinnön säilymistä. Jatkosuunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

Hankkeen yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi on otettu liikenneaseman perustaminen Marttisen kohdalle vt 23:n varteen. Tavoitteena on nostattaa näin alueen kävijämäärää korkeatasoisesti toteutetulla uudisrakennuksella. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnitelmia on tältä osin kehitettävä. Mikäli liikenneasema päätetään toteuttaa, persoonallinen, paikan historiasta ideansa ammentava rakennus on ajatuksena kannatettava. Tällä hetkellä kehittämissuunnitelmassa on esitetty liikenneaseman toteuttamista purjelaivan muotoon. Uudisrakennus sijoittuisi nykyään pelto-/laidunalueena olevalle paikalle Virtain perinnekylän vanhan rakennuskannan ja Herraskosken kanavan välittömään läheisyyteen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kyseisellä paikalla purjevene on vieras elementti. Kanavat rakennettiin ensi sijassa sisävesien matkustajalaivaliikennettä ja uittoa varten. Liikenneasemalle voisikin hakea ideoita esimerkiksi yhteistyössä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa. Liikeasema sijoittuisi nykyisessä asemakaavassa osoitetulle MY-alueelle, joka tulee kaavamääräyksen mukaan säilyttää avoimena laidun- tai peltoalueena. MY-alueelle sallitaan vain perinnekylän vaatimien rakenteiden ja rakennelmien rakentaminen. Näin ollen suunnitelma vaatii vielä hiomista myös liikenneaseman sijoituspaikan osalta. Nyt esitetty suunnitelma heikentää maakunnallisen arvoalueen avoimeen peltomaisemaan ja kanavan maisemalliseen sijaintiin liittyviä maisemallisia arvoja.

Uusiksi majoitusratkaisuiksi esitetään kelluvia loma-asuntoja, uudenlaisia telttamajoitteita ja puumajoja. Lisäksi on ideoitu majoitusta perinnekylän yhteyteen siirrettäviin vanhoihin rakennuksiin. Perinnekylän rakennuskanta koostuu nykyiselläänkin pääosin siirretyistä rakennuksista, joten ajatus uusien rakennusten siirtämisestä paikalle ei ole mahdoton vaikkakin vaatii huolellista suunnittelua luontevan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Rakennuksen siirtäminen heikentää kuitenkin sekä rakennuksen itsensä että sen alkuperäisen paikan kulttuurihistoriallista arvoa eikä ole kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta suositeltavaa. Tältä osin hanke sisältää ristiriitoja kulttuuriympäristön yleisten suojelutavoitteiden kanssa. Lisäksi kulku talomuseolle on tähän asti tapahtunut avoimen peltomaiseman läpi ja suunnitelmassa tätä maisemaa ollaan osittain sulkemassa voimassa olevan asemakaavan MY-aluemerkinnän vastaisesti. Uusien tai siirrettävien rakennusten sijoittaminen Mikontalon pihapiirin läheisyyteen on jossain määrin mahdollista, mutta tienvierusta tulisi jättää edelleen molemmilta puolilta vapaaksi.

Uutta majoitustilaa on suunniteltu myös Rajalahden talomuseon ja Halin metsäkämpän väliin jäävälle metsäalueelle. Alueelle on suunniteltu sijoitettavan 3 kerrostaloa, joihin sijoittuisi yhteensä 108 huoneistoa. Tätä suunnitelmaa on syytä tarkastella vielä lähemmin ennen sitä koskevaa päätöksentekoa. Välittömästi hotellialueen itäpuolella sijaitsee Selkävalkaman torppaan liittyvä muu kulttuuriperintökohde: fossiloitunut pelto ja historialliselle ajalle ajoittuvat kiviröykkiöt. Jäännökset kattava alue on merkitty voimassa olevaan Marttisen saaren asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnällä.  Maakuntamuseo katsoo, että hotellien sijoittamista kohteen läheisyyteen tulisi harkita uudelleen. Hotellirakennusten tulee olla sellaisia, että ne eivät heikennä arkeologiseen kohteeseen ja läheisiin museopihapiireihin liittyvää autenttisuuden tunnelmaa. Lähtökohtaisesti uudisrakennukset eivät tässä tilanteessa saisi myöskään merkittävästi näkyä vanhoihin pihapiireihin. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota kerrostalojen myötä alueelle tuleviin muihin, esim. tiestöön ja paikoitukseen liittyviin muutoksiin ja niiden kulttuuriympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. Esimerkiksi Halin metsäkämpän elämyksellisyyteen liittyy saapuminen alueelle metsän halki meteriaaleiltaan perinteistä tietä tai polkua myöten sekä pihapiirin metsän ympäröimä tunnelma.

Kehittämissuunnitelmassa ei pääsääntöisesti ole sijoitettu kiinteiden muinaisjäännösten läheisyyteen sellaisia toimintoja, jotka suoranaisesti uhkaisivat niiden säilymistä. Saaren ympäri kulkevaa ulkoilureittiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, ettei suojelukohteille saa aiheutua siitä vahinkoa. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää kuitenkin huolensa liittyen Marttisen saaren suunniteltuun käyttökapasiteetin nostamiseen tasolle, joka saattaa aiheuttaa ympäristön, kuten polkujen ja rinnealueiden, kulumista. Tämä saattaa välillisesti uhata myös kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. Maakuntamuseo katsoo, että näkökulma tulee huomioida jatkossa kehittämissuunnitelmaa laadittaessa.  

Kehittämissuunnitelmaan sisältyy myös kotieläinpihan rakentaminen kanavan varteen Rajalahden pihapiirin yhteyteen. Tätä suunnitelmaa Pirkanmaan maakuntamuseo pitää hyvänä ja maaseudun vanhaa elämänmuotoa esittelevään museokokonaisuuteen sopivana. Kotieläinpihan toteutuksen tulee olla kuitenkin olla laadukas ja arvokkaaseen ympäristöön soveltuva. Kanavan ympäristö tulee säilyttää avoimena, eikä kanavan rantaan tule rakentaa esimerkiksi korkeita, umpinaisia aitoja. Myös kanavaa reunustavien puurivien ja niiden maisemallisen aseman säilyttämisestä tulee huolehtia. Huolellisen suunnittelun vaade koskee kaikkia kanavaa reunustavaa avointa maisematilaa koskevia suunnitelmia, esim. esiintymislavaa ja kahvilaa.

Suunnitelmassa osoitetaan uusia majoitusrakennuksia myös vt 23:n eteläpuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ennen tarkempien suunnitelmien laatimista tulee alueella tehdä jo aiemmin mainittu arkeologinen selvitys. Selvityksen perusteella museoviranomainen ottaa kantaa suunnitelmien toteutettavuuteen alueella. Alueelle suunnitellaan myös pysäköinti-/leirintäaluetta, joka sijoittuisi kanavan rannasta nousevalle peltoalueelle. Alue on osittain osayleiskaavan maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Suunnitelmista ei käy tarkasti ilmi, kuinka voimakasta käyttöä alueelle on suunniteltu. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lähtökohtaisesti peltoalueen arvokkaimman, kanavaan rajautuvan ja yleiskaavassa MA-alueena huomioidun alueen käyttäminen säännölliseen leirintä- ja pysäköintitoimintaan ei ole alueen maisemallisten arvojen kannalta hyvä ratkaisu.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Marttisen saaren kehittämissuunnitelmassa on pääsääntöisesti tunnistettu alueen merkittävimmät kulttuurihistorialliset arvot ja suurimmat muutokset on pääsääntöisesti ohjattu niiden lähiympäristön ulkopuolelle tai pyritty ympäristöön sopeutuviin ratkaisuihin. Joltain osin tarvitaan kuitenkin vielä jatkotarkastelua (uudet hotellit ja siirrettävät majoitusrakennukset sekä pysäköinti- ja leirintäalue), huolellisempaa suunnittelua (liikenneaseman sijoituspaikka ja suhde ympäristöönsä) tai suunnitelmaan liittyy selkeä arkeologinen selvitystarve (vt 23:n eteläpuolinen alue). Lisäksi on syytä varmistua siitä, että hanke on alueen nykyisten, kulttuuriympäristön arvot huomioivien kaavojen perusratkaisujen mukainen. Tarvittaessa asiasta voidaan järjestään työneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseon ja Virtain kaupungin välillä.