arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Koululla on arkkitehtonista, myös rakennusperinteistä ja maisemallista merkitystä. Uusklassisimin piirteitä omaava rakennus on Heikki Tiitolan käsialaa ja on säilyttänyt alkuperäisiä piirteitään. Pihapiirin avoin yleisilme on säilynyt. Koulu on osa Sappeenjärven kulttuurimaisemaa.

Koulun kiinteistöön kuuluvat vuonna 1923 rakennettu koulurakennus, ulkorakennus sekä koulun länsipuolella sijaitseva maakellari, joka on tehty osin lohko-, osin luonnonkivestä. Ulkorakennuksen eteläpuolella on ollut saunarakennus, joka on palanut. Saunassa oli aumakatto, joka oli katettu tiilellä. Saunan eteläpuolella on lisäksi ollut lato.

Ulkorakennus on rakennettu mahdollisesti samoihin aikoihin kuin koulurakennus. Se on yksikerroksinen hirsirakennus, jossa on mm. kaksiosainen talli. Runko on osin hirsipinnalla, osin vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Seinät ovat punaiset, listat valkoiset. Satulakatto on katettu tiilellä. Rakennuksessa oli alun perin 2 aittaa, puuliiteri, rehulato, navetta ja käymälät.

Sappeen koulupiirin perustaminen tuli virallisesti ensimmäisen kerran esille kuntakokouksessa 29.12. 1913. Seuraavana vuonna päätettiin kyläläisten pyynnön mukaisesti perustaa koulu, jos saataisiin tarkastajan hyväksymä vuokrahuoneisto. Sopiva huoneisto löytyi Pakaraisen talosta. Varsinainen luokkahuone oli aluksi talon pirttirakennuksen tupahuoneessa. Poikien veistohuone saatiin toisesta asuinrakennuksesta. Koulutyö alkoi 23.8. 1915.

Vuonna 1915 Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollisasiain Toimituskunta asetti ehdon, että koululle oli rakennettava oma talo tarpeellisine ulkohuoneineen viimeistään 1.8. 1920 mennessä. Tontin saanti tuotti aluksi vaikeuksia, mutta insinööri A.I. von Julin päätti antaa tonttimaan lahjaksi Pietilän talon maista. Alun perin koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti T. Paatola, mutta piirustukset jouduttiin uusimaan ja rakentaminen lykkääntyi. Uudet piirustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta. Uuteen kouluhuoneistoon muutettiin syksyllä 1923.

1970-luvulla Sappeen kouu joutui lopettamisuhkan alaiseksi oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Koulu on lakkautettu vuonna 1978. Koulurakennuksen purkamista harkittiin varsinkin 1980-luvun lopulla. Nykyisin koululla kokoontuu mm. kansalaisopiston kudontapiiri. Isossa luokkahuoneessa on muutaman kerran viikossa avoinna oleva kirjasto. Terveydenhoitaja käy kerran kuukaudessa koulun keittiössä mittaamassa verenpaineita yms. Yläkerrassa on Metsähallituksen etätyöpiste. Pienemmässä luokkahuoneessa toimii kerran viikossa lainausasema.

Koulu sijaitsee Sappeenjärven itäpuolella ja Sappeentien länsipuolella. Sappeentieltä koululle johtaa kyläläisten istuttama koivukuja. Rantamaisema on aiemmin ollut avoin, nykyisin se on osin metsitetty. Koulun tonttiin kuuluu viilliintynyttä puutarhaa molemmin puolin koulurakennusta sekä rantaan saakka ulottuva pelto.

Osayleiskaava tekeillä vuonna 2002, mutta voimassa edelleen vain maakuntakaava.

Kailanpää, Aarre 1976: Pälkäneen koululaitoksen historia. Pälkäneen kunta. Valkeakosken Kirjapaino Osakeyhtiö.