Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on osallistunut kaavahankkeen aloitusvaiheen työneuvotteluun sekä antanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (DIAR: 365/2020 20.08.2020). Maakuntamuseo on tuonut esille alueen kulttuuriympäristön arvot sekä arkeologisen tarkkuusinventoinnin tarpeen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavahankkeen päätavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa uuden kaupunkipientalojen asuinalueen sekä urheilupuiston rakentamisen voimassa olevan Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:n ja Maakuntakaava 2040:n tavoitteiden mukaisesti. Alueelle on tarkoitus sijoittaa 300-400 pientaloa tiiviiksi korttelirakenteeksi olemassa olevien asuinkortteleiden ja Pyhäjärven väliselle alueelle. Yleiskaavan mukainen urheilu- ja virkistyspalveluiden aluevaraus suunnittelualueen koillisosassa mahdollistaa useamman urheilukentän, urheiluhallin sekä niiden tukitoimintojen kaavoittamisen. Lisäksi kaavan tavoitteena on tutkia jo rakennettujen korttelialueiden osalta mahdollisuuksia osoittaa niille täydennysrakentamista.

Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on useita maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi tunnistettuja alueita. Suunnittelualueen länsiosa sijoittuu maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (Haikan asuinalue, tanssilava ja kartanon alue). Koilliskulmastaan suunnittelualue rajautuu toiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Pereen-Nuolialan kulttuurimaisemaan. (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016). Osin suunnittelualueella sijaitsevat, Loukonlahden asuinlähiön ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat kerros- ja rivitalokorttelit muodostavat kaavahankkeen kannalta tärkeän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Muita suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevia arvoalueita ovat Pirjolantie ja vanhat tilakeskukset, Pyhäjärven saha - muuntaja - kauppa - Eerolan tila sekä Killon asuinalue ja Haikan asuinalue.

Loukonlahden arvoalue ja täydennysrakentaminen vanhan korttelirakenteen sisällä

Maakuntamuseo on aikaisemmassa lausunnossaan edellyttänyt kulttuuriympäristöselvityksen laatimista hankealueelta. Laadittu selvitys, Pirkkala, Loukonlahden kerros- ja rivitaloalueiden inventointi 2021 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) antaa hyvät lähtökohdat suojelutavoitteiden määrittelyyn ja kaavan vaikutusten arviointiin. Selvityksen mukaan asemakaavahankkeen kannalta huomattavimmat kulttuuriympäristön arvot liittyvät Haikan kartanoon ja Loukonlahden varhaiseen, 1960-1970-luvun aluerakentamiseen. Selvityksen mukaan alueella on asutushistoriallisia, maisemallisia, arkkitehtonisia ja asemakaavoituksen historiaan liittyviä arvoja. Alueen arvot on tunnistettu myös aikaisemmissa rakennetun kulttuuriympäristön selvityksissä (mm. Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008, Miia Hinnerichsen/Pirkanmaan maakuntamuseo).

Kulttuuriympäristöselvityksen 2021 mukaan Loukonlahti on Pirkkalan ensimmäinen aluerakennuskohde ja nykyisen Pirkkalan nauhataajaman vanhin modernin ja teollisen rakentamisen rakennuskerrostuma, joka on tärkeä osa Pirkkalan taajama- ja lähiöhistoriaa. Se on osa Haikan kartanon maille syntyneitä eri-ikäisiä arvokkaiksi tunnistettuja asuinalueita. Loukonlahden alueen suunnittelun taustalla on Pirkkalan vuoden 1958 kuntasuunnitelma sekä siihen nojautuva vuoden 1970 rakennuskaava. Rakennuskaavan mukaisesti toteutetut, arkkitehti Pekka Ilveskosken vuosina 1968-1981 suunnittelemat ja Noppa Oy:n rakentamat, kerros- ja rivitalokorttelit muodostavat maisemassa yhtenäisen, näkyvän, edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden, jota rajaavat selkeästi rakennuskaavan ominaispiirteisiin kuuluvat viheralueet. Kuntasuunnitelman ja rakennuskaavan lähtökohtana oli maiseman päälinjojen säilyttäminen; lakialueet säilyivät metsäisinä ja alavat peltoalueet puistona. Kerrostalot sijoitettiin metsärinteen alaosiin ja rivitalot peltorinteen reunaan. Samalla taattiin lähes kaikille taloille järvinäköalat. Selvityksen mukaan Ilveskosken vanhimmat korttelialueet kuuluvat arvoluokkaan I ja muodostavat maisemallisen ydinalueen, joka kestää huonosti muutoksia. Vähäisiä muutoksia on kuitenkin mahdollista tehdä alueen ominaispiirteet huomioiden.

Loukonlahti on merkitty arvoalueeksi myös Pirkkalan taajamayleiskaavaan. Siinä suunnittelualueeseen kuuluvalle, osoitteessa Kreetantie 6-8 sijaitsevalle rivitalokorttelille on osoitettu suojelumerkintä AP/s: Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Kaavaselostuksen mukaan kortteliin on suunnitteilla suojelumerkintä (AR/s), jonka kaavamerkintä laaditaan vasta ehdotusvaiheessa. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että korttelin suojelutarpeet on tunnistettu kaavan valmistelun yhteydessä. Maakuntamuseo esittää, että suojelumerkintöjen määrittelemiseksi järjestetään ehdotusvaiheessa työneuvottelu kaavoittajan ja maakuntamuseon välillä.

Kreetantien varteen on kaavaluonnoksessa osoitettu täydennysrakentamista korttelialueelle, joka on alun perin varattu julkiselle rakentamiselle, mutta josta on toteutunut vain pieni liikerakennus. Toteutuessaan kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu merkitsisi liikerakennuksen purkamista. Maakuntamuseo toteaa, että täydennysrakentaminen on kyseisellä, suurelta osin toteutumattomaksi jääneellä tontilla lähtökohtaisesti mahdollista ja että kerrosluvultaan matalan liikerakentamisen paikan säilyminen Kreetantien varressa on myönteistä. Maakuntamuseo painottaa, että kun vanhan arvoalueen sisälle osoitetaan täydennysrakentamista, tulee uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut sopeuttaa kaavamääräyksin ympäröivään, 1960-1970 -lukujen vaihteen yhtenäisenä säilyneeseen kaupunkikuvaan. Tähän ohjaa myös korttelia taajamayleiskaavassa koskeva suojelumääräys AK/s: Kerrostalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Havainnekuvissa esitetyn kaltainen, ympäröivistä rakennuksista voimakkaasti poikkeava ulkoarkkitehtuuri ei maakuntamuseon näkemyksen mukaan sovellu kyseiselle tontille.

Maakuntamuseo pitää myönteisenä suojaviheralueen osoittamista vanhojen rivitalokortteleiden ja uuden asuinalueen väliin. Jatkosuunnittelussa viheraluetta olisi mahdollisuuksien mukaan suotavaa hieman leventää selkeämmän rajavyöhykkeen luomiseksi.

Uudet kaupunkipientalojen asuinalueet

Asuinalueen suunnittelu kyseiselle paikalle perustuu maakuntakaavaan ja Pirkkalan taajamayleiskaavaan. Maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Taajamayleiskaavassa asuinrakentamisen laajentamiseen varattu korttelialueelle on osoitettu merkinnällä AP-1 Pientalovaltainen asuinalue. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen soveltuu olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön.

Kaavaselostuksen mukaan uuden asuinalueen suunnittelussa ei kuitenkaan ole haluttu sovittaa uutta rakentamista ympäristöön. Uusi asuinalue on kaavaluonnoksessa suunniteltu erittäin tiiviisti rakennetuksi ja mahdollisimman laajaksi. Tavoitteena on muodostaa alueelle sokkelomainen, pienimittakaavainen katujen ja aukioiden verkosto ja korostetun omaleimainen pikkukaupunkimainen katumaisema. Alueella toistuva asuinkorttelimuoto koostuu kytketyistä omakotitaloista, mutta niiden lisäksi korttelityyppinä esiintyy myös umpikortteli, johon on haettu vaikutteita vanhasta suomalaisesta puutalokaupungista. Asuntokoko voi selostuksen mukaan vaihdella joko kaavalla ohjaten tai vapaasti asukkaan mieltymysten mukaan. Kerroskorkeudeksi on alueella määrätty I-III. Kaavaluonnos ohjaa julkisivulinjan sijoittumista kadun puolella sekä määrää, että talot tulee A-1 kortteleissa kytkeä toisiinsa. Yleismääräysten mukaan vierekkäisten talojen julkisivujen värin ja aukotuksen tulee poiketa viereisistä tunnistettavasti. Korttelikohtaiset rakentamistapaohjeet on tarkoitus laatia ehdotusvaiheessa, samoin tonttijako on tarkoitus laatia erillisenä. Maakuntamuseo esittää, että kaavan mahdollistamaa ja havainneaineiston kuvaamaa kirjavuutta kehitellään jatkosuunnittelussa maltillisempaan suuntaan siten, että asemakaavallista kokonaissuunnittelua vahvistetaan. Kytkettyjen pientalojen lomaan sijoitetut umpikorttelit voimistavat tiiviyden vaikutelmaa. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan korttelirakenteen jatkokehittely on tältä osin tarpeen, jotta maakunnallisesti arvokkaan ympäristön suunnitteluperiaatteet täyttyvät.

Suhde maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin 

Haikan 1800-luvun tilakeskuksesta on säilynyt mm. kivijalkoja, venelaiturin raunioita, vanhoja puistopuita, kulkureittejä sekä avointa peltomaisemaa. Alueeseen liittyy kiinteästi myös historiallinen tielinja. Näistä elementeistä muodostuu selkeästi rajautuva historiallinen kerrostuma taajamamaisemaan.

Perttulantien varteen suunnitellut asuinkorttelit sijoittuvat Haikan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Maakuntamuseo on kaavan aloitusvaiheen neuvottelussa edellyttänyt maisematilan selkeää rajaamista maakunnallisen arvoalueen peltoaukean ja uudisrakentamisen välillä sekä näkymäyhteyksien säilyttämistä asuinkortteleista länteen Haikan kartanon pelloille ja pohjoiseen järvelle. Haikan peltoalueen ja asuinkorttelien raja on kaavaluonnoksessa muodostettu riittävän selkeäksi. Perttulantien länsipuolelle on sijoitettu kolme A-1 ja A-3 asuinkorttelia, joista kaksi pohjoisinta ovat sijaintiinsa nähden huomattavan laajoja. Kytkettyjen pientalojen rivit Perttulantien varressa sulkevat näkymät peltomaiseman ja osittain myös järven suuntaan. Maakuntamuseo esittää, että kyseisiä kortteleita kehitetään jatkosuunnittelussa väljemmiksi siten, että peltomaisemaa kohti aukeaa useampia näkymäyhteyksiä. Perttulantien päädyssä on alueen muusta jäsentelystä poikkeava, Rannanpitkäkadun pohjoispuoliselle viheralueelle työntyvä, kolmen pientalon A-3 kortteli. Maakuntamuseo esittää sen poistamista ja alueen osoittamista viheralueeksi. Tällöin kartanon venelaituriin johtaneen polun linja on mahdollista säilyttää alkuperäisellä paikallaan niemessä, ja alueen virkistyskäyttöä tukeva rantareitti säilyy ehyenä. 

Haikan Kartanonpuiston VL/s alueelle, Kirkkokadun varteen on sijoitettu EMT-alue nykyisen maston uudelleen sijoittamiseksi. Suojellun kartanopuiston ja historiallisen tielinjan liittymäkohta ei ole mastolle luontevin sijaintipaikka. Maakuntamuseo esittää, että kaavan jatkovalmistelussa tutkitaan muita mahdollisia paikkoja maston sijoittamiseksi.

Suunnittelualueen koillisosan suhteen maakuntamuseo on neuvottelussa korostanut maiseman avoimuuden säilymistä suunnittelualueelta kohti viereistä Pereen-Nuolialan maakunnallista arvoaluetta. Alueen osoittaminen urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi, jolle saa rakentaa rakennuksia vain niille erikseen osoitetuille rakennusaloille vastaa riittävän hyvin tätä tavoitetta, kun näkymäyhteys säilyy avoimena urheilukenttien alueella. Urheiluhallin sijainti risteysalueen ääressä on luonteva ratkaisu ja rakennusmassan sommittelu polveilevaksi havainnekuvissa esitetyn kaltaisesti vähentää raskauden vaikutelmaa.

Vaikutusten arviointi

Kaavaluonnoksen mukainen tiivis rakentaminen muokkaisi Loukonlahden alueen maisemakuvaa merkittävästi. Haikan peltoaukea supistuisi ja kartanon rantapolku jäisi rakennetun katualueen ja asuinkorttelien alle. Avoin ja väljäksi suunniteltu luonnonmukainen rantavyöhyke katoaisi ja Loukonlahden aluesuunnitteluun kuulunut, kaavalla mahdollistettu, asumisen luontoyhteys muuttuisi merkittävästi. Alueen alkuperäiseen 1970-luvun kokonaisuuteen kuuluva liikerakennus purettaisiin. Myös Pyhäjärven rantareitin kulttuurimaisemaan painottuva luonne suunnittelualueella muuttuisi. Mikäli rantaan rajautuvat alueet täyttyvät rakentamisesta, rantareitiltä avautuvan kulttuurimaiseman historiallinen kertovuus heikentyy merkittävästi. Maakuntamuseo toteaa, että kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole riittävää ja sitä tulee näiltä osin täydentää.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologisen inventoinnin raportti on liitetty kaava-aineistoon (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 12.2.2021). Sen mukaan kaava-alueella on paikannettu neljä kohdetta, joista kolme on tulkittavissa ns. muuksi kulttuuriperintökohteeksi: Haikan kartanonpaikka, kartanon sataman jäännökset ja historiallisen Pirkkala-Hatanpää-maantien (kirkkotien) osa.

Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle ja esittänyt siihen lisäyksiä ja täsmennyksiä mm. kohteiden kuvausten, nimeämisen ja tyypittelyn osalta. Raportissa ei ole huomioitu kaikkia maakuntamuseon aiemmassa lausunnossa mainittuja historiallisia kohteita, kuten 1700-luvulta lähtien karttoihin merkittyä Haikan ja Nuolialan kylien välistä rajaa ja osaa edellä mainitusta historiallisen maantien linjasta. Molempiin saattaa liittyä kaavaan merkittäviä, suojeltavia kohteita. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään sekä lisätä kaava-aineistoon. Tarvittaessa myös kenttätyötä on täydennettävä ennen kaavaehdotuksen viimeistelyä. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavan itäosan maankäyttömerkintöihin vasta arkeologisen selvityksen täydentämisen jälkeen.

Maakuntamuseo esittää arkeologisessa inventoinnissa todettujen kulttuuriperintökohteiden merkitsemistä kaavaan S-osa-aluemerkinnöillä, joiden selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Historialliseen tielinjaan liitettävä määräys on muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien (kadun) hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien (kadun) linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Kartanonpaikalle merkittyjen kulkureittien linjauksia tulee tarkistaa ottaen huomioon kulttuuriperintökohteeseen kuuluvien rakenteiden sijainti; olemassa olevien reittien käyttö on pääsääntöisesti mahdollista ja perusteltua.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on osallistunut kaavahankkeen aloitusvaiheen työneuvotteluun sekä antanut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausunnon (DIAR: 365/2020 20.08.2020). Maakuntamuseo on tuonut esille alueen kulttuuriympäristön arvot sekä arkeologisen tarkkuusinventoinnin tarpeen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavahankkeen päätavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa uuden kaupunkipientalojen asuinalueen sekä urheilupuiston rakentamisen voimassa olevan Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:n ja Maakuntakaava 2040:n tavoitteiden mukaisesti. Alueelle on tarkoitus sijoittaa 300-400 pientaloa tiiviiksi korttelirakenteeksi olemassa olevien asuinkortteleiden ja Pyhäjärven väliselle alueelle. Yleiskaavan mukainen urheilu- ja virkistyspalveluiden aluevaraus suunnittelualueen koillisosassa mahdollistaa useamman urheilukentän, urheiluhallin sekä niiden tukitoimintojen kaavoittamisen. Lisäksi kaavan tavoitteena on tutkia jo rakennettujen korttelialueiden osalta mahdollisuuksia osoittaa niille täydennysrakentamista.

Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on useita maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi tunnistettuja alueita. Suunnittelualueen länsiosa sijoittuu maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (Haikan asuinalue, tanssilava ja kartanon alue). Koilliskulmastaan suunnittelualue rajautuu toiseen maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Pereen-Nuolialan kulttuurimaisemaan. (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016). Osin suunnittelualueella sijaitsevat, Loukonlahden asuinlähiön ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat kerros- ja rivitalokorttelit muodostavat kaavahankkeen kannalta tärkeän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden. Muita suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevia arvoalueita ovat Pirjolantie ja vanhat tilakeskukset, Pyhäjärven saha - muuntaja - kauppa - Eerolan tila sekä Killon asuinalue ja Haikan asuinalue.

Loukonlahden arvoalue ja täydennysrakentaminen vanhan korttelirakenteen sisällä

Maakuntamuseo on aikaisemmassa lausunnossaan edellyttänyt kulttuuriympäristöselvityksen laatimista hankealueelta. Laadittu selvitys, Pirkkala, Loukonlahden kerros- ja rivitaloalueiden inventointi 2021 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) antaa hyvät lähtökohdat suojelutavoitteiden määrittelyyn ja kaavan vaikutusten arviointiin. Selvityksen mukaan asemakaavahankkeen kannalta huomattavimmat kulttuuriympäristön arvot liittyvät Haikan kartanoon ja Loukonlahden varhaiseen, 1960-1970-luvun aluerakentamiseen. Selvityksen mukaan alueella on asutushistoriallisia, maisemallisia, arkkitehtonisia ja asemakaavoituksen historiaan liittyviä arvoja. Alueen arvot on tunnistettu myös aikaisemmissa rakennetun kulttuuriympäristön selvityksissä (mm. Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008, Miia Hinnerichsen/Pirkanmaan maakuntamuseo).

Kulttuuriympäristöselvityksen 2021 mukaan Loukonlahti on Pirkkalan ensimmäinen aluerakennuskohde ja nykyisen Pirkkalan nauhataajaman vanhin modernin ja teollisen rakentamisen rakennuskerrostuma, joka on tärkeä osa Pirkkalan taajama- ja lähiöhistoriaa. Se on osa Haikan kartanon maille syntyneitä eri-ikäisiä arvokkaiksi tunnistettuja asuinalueita. Loukonlahden alueen suunnittelun taustalla on Pirkkalan vuoden 1958 kuntasuunnitelma sekä siihen nojautuva vuoden 1970 rakennuskaava. Rakennuskaavan mukaisesti toteutetut, arkkitehti Pekka Ilveskosken vuosina 1968-1981 suunnittelemat ja Noppa Oy:n rakentamat, kerros- ja rivitalokorttelit muodostavat maisemassa yhtenäisen, näkyvän, edustavan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden, jota rajaavat selkeästi rakennuskaavan ominaispiirteisiin kuuluvat viheralueet. Kuntasuunnitelman ja rakennuskaavan lähtökohtana oli maiseman päälinjojen säilyttäminen; lakialueet säilyivät metsäisinä ja alavat peltoalueet puistona. Kerrostalot sijoitettiin metsärinteen alaosiin ja rivitalot peltorinteen reunaan. Samalla taattiin lähes kaikille taloille järvinäköalat. Selvityksen mukaan Ilveskosken vanhimmat korttelialueet kuuluvat arvoluokkaan I ja muodostavat maisemallisen ydinalueen, joka kestää huonosti muutoksia. Vähäisiä muutoksia on kuitenkin mahdollista tehdä alueen ominaispiirteet huomioiden.

Loukonlahti on merkitty arvoalueeksi myös Pirkkalan taajamayleiskaavaan. Siinä suunnittelualueeseen kuuluvalle, osoitteessa Kreetantie 6-8 sijaitsevalle rivitalokorttelille on osoitettu suojelumerkintä AP/s: Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Kaavaselostuksen mukaan kortteliin on suunnitteilla suojelumerkintä (AR/s), jonka kaavamerkintä laaditaan vasta ehdotusvaiheessa. Maakuntamuseo pitää myönteisenä sitä, että korttelin suojelutarpeet on tunnistettu kaavan valmistelun yhteydessä. Maakuntamuseo esittää, että suojelumerkintöjen määrittelemiseksi järjestetään ehdotusvaiheessa työneuvottelu kaavoittajan ja maakuntamuseon välillä.

Kreetantien varteen on kaavaluonnoksessa osoitettu täydennysrakentamista korttelialueelle, joka on alun perin varattu julkiselle rakentamiselle, mutta josta on toteutunut vain pieni liikerakennus. Toteutuessaan kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu merkitsisi liikerakennuksen purkamista. Maakuntamuseo toteaa, että täydennysrakentaminen on kyseisellä, suurelta osin toteutumattomaksi jääneellä tontilla lähtökohtaisesti mahdollista ja että kerrosluvultaan matalan liikerakentamisen paikan säilyminen Kreetantien varressa on myönteistä. Maakuntamuseo painottaa, että kun vanhan arvoalueen sisälle osoitetaan täydennysrakentamista, tulee uudisrakentamisen arkkitehtoniset ratkaisut sopeuttaa kaavamääräyksin ympäröivään, 1960-1970 -lukujen vaihteen yhtenäisenä säilyneeseen kaupunkikuvaan. Tähän ohjaa myös korttelia taajamayleiskaavassa koskeva suojelumääräys AK/s: Kerrostalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Havainnekuvissa esitetyn kaltainen, ympäröivistä rakennuksista voimakkaasti poikkeava ulkoarkkitehtuuri ei maakuntamuseon näkemyksen mukaan sovellu kyseiselle tontille.

Maakuntamuseo pitää myönteisenä suojaviheralueen osoittamista vanhojen rivitalokortteleiden ja uuden asuinalueen väliin. Jatkosuunnittelussa viheraluetta olisi mahdollisuuksien mukaan suotavaa hieman leventää selkeämmän rajavyöhykkeen luomiseksi.

Uudet kaupunkipientalojen asuinalueet

Asuinalueen suunnittelu kyseiselle paikalle perustuu maakuntakaavaan ja Pirkkalan taajamayleiskaavaan. Maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Taajamayleiskaavassa asuinrakentamisen laajentamiseen varattu korttelialueelle on osoitettu merkinnällä AP-1 Pientalovaltainen asuinalue. Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että rakentaminen soveltuu olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön.

Kaavaselostuksen mukaan uuden asuinalueen suunnittelussa ei kuitenkaan ole haluttu sovittaa uutta rakentamista ympäristöön. Uusi asuinalue on kaavaluonnoksessa suunniteltu erittäin tiiviisti rakennetuksi ja mahdollisimman laajaksi. Tavoitteena on muodostaa alueelle sokkelomainen, pienimittakaavainen katujen ja aukioiden verkosto ja korostetun omaleimainen pikkukaupunkimainen katumaisema. Alueella toistuva asuinkorttelimuoto koostuu kytketyistä omakotitaloista, mutta niiden lisäksi korttelityyppinä esiintyy myös umpikortteli, johon on haettu vaikutteita vanhasta suomalaisesta puutalokaupungista. Asuntokoko voi selostuksen mukaan vaihdella joko kaavalla ohjaten tai vapaasti asukkaan mieltymysten mukaan. Kerroskorkeudeksi on alueella määrätty I-III. Kaavaluonnos ohjaa julkisivulinjan sijoittumista kadun puolella sekä määrää, että talot tulee A-1 kortteleissa kytkeä toisiinsa. Yleismääräysten mukaan vierekkäisten talojen julkisivujen värin ja aukotuksen tulee poiketa viereisistä tunnistettavasti. Korttelikohtaiset rakentamistapaohjeet on tarkoitus laatia ehdotusvaiheessa, samoin tonttijako on tarkoitus laatia erillisenä. Maakuntamuseo esittää, että kaavan mahdollistamaa ja havainneaineiston kuvaamaa kirjavuutta kehitellään jatkosuunnittelussa maltillisempaan suuntaan siten, että asemakaavallista kokonaissuunnittelua vahvistetaan. Kytkettyjen pientalojen lomaan sijoitetut umpikorttelit voimistavat tiiviyden vaikutelmaa. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan korttelirakenteen jatkokehittely on tältä osin tarpeen, jotta maakunnallisesti arvokkaan ympäristön suunnitteluperiaatteet täyttyvät.

Suhde maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin 

Haikan 1800-luvun tilakeskuksesta on säilynyt mm. kivijalkoja, venelaiturin raunioita, vanhoja puistopuita, kulkureittejä sekä avointa peltomaisemaa. Alueeseen liittyy kiinteästi myös historiallinen tielinja. Näistä elementeistä muodostuu selkeästi rajautuva historiallinen kerrostuma taajamamaisemaan.

Perttulantien varteen suunnitellut asuinkorttelit sijoittuvat Haikan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueelle. Maakuntamuseo on kaavan aloitusvaiheen neuvottelussa edellyttänyt maisematilan selkeää rajaamista maakunnallisen arvoalueen peltoaukean ja uudisrakentamisen välillä sekä näkymäyhteyksien säilyttämistä asuinkortteleista länteen Haikan kartanon pelloille ja pohjoiseen järvelle. Haikan peltoalueen ja asuinkorttelien raja on kaavaluonnoksessa muodostettu riittävän selkeäksi. Perttulantien länsipuolelle on sijoitettu kolme A-1 ja A-3 asuinkorttelia, joista kaksi pohjoisinta ovat sijaintiinsa nähden huomattavan laajoja. Kytkettyjen pientalojen rivit Perttulantien varressa sulkevat näkymät peltomaiseman ja osittain myös järven suuntaan. Maakuntamuseo esittää, että kyseisiä kortteleita kehitetään jatkosuunnittelussa väljemmiksi siten, että peltomaisemaa kohti aukeaa useampia näkymäyhteyksiä. Perttulantien päädyssä on alueen muusta jäsentelystä poikkeava, Rannanpitkäkadun pohjoispuoliselle viheralueelle työntyvä, kolmen pientalon A-3 kortteli. Maakuntamuseo esittää sen poistamista ja alueen osoittamista viheralueeksi. Tällöin kartanon venelaituriin johtaneen polun linja on mahdollista säilyttää alkuperäisellä paikallaan niemessä, ja alueen virkistyskäyttöä tukeva rantareitti säilyy ehyenä. 

Haikan Kartanonpuiston VL/s alueelle, Kirkkokadun varteen on sijoitettu EMT-alue nykyisen maston uudelleen sijoittamiseksi. Suojellun kartanopuiston ja historiallisen tielinjan liittymäkohta ei ole mastolle luontevin sijaintipaikka. Maakuntamuseo esittää, että kaavan jatkovalmistelussa tutkitaan muita mahdollisia paikkoja maston sijoittamiseksi.

Suunnittelualueen koillisosan suhteen maakuntamuseo on neuvottelussa korostanut maiseman avoimuuden säilymistä suunnittelualueelta kohti viereistä Pereen-Nuolialan maakunnallista arvoaluetta. Alueen osoittaminen urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi, jolle saa rakentaa rakennuksia vain niille erikseen osoitetuille rakennusaloille vastaa riittävän hyvin tätä tavoitetta, kun näkymäyhteys säilyy avoimena urheilukenttien alueella. Urheiluhallin sijainti risteysalueen ääressä on luonteva ratkaisu ja rakennusmassan sommittelu polveilevaksi havainnekuvissa esitetyn kaltaisesti vähentää raskauden vaikutelmaa.

Vaikutusten arviointi

Kaavaluonnoksen mukainen tiivis rakentaminen muokkaisi Loukonlahden alueen maisemakuvaa merkittävästi. Haikan peltoaukea supistuisi ja kartanon rantapolku jäisi rakennetun katualueen ja asuinkorttelien alle. Avoin ja väljäksi suunniteltu luonnonmukainen rantavyöhyke katoaisi ja Loukonlahden aluesuunnitteluun kuulunut, kaavalla mahdollistettu, asumisen luontoyhteys muuttuisi merkittävästi. Alueen alkuperäiseen 1970-luvun kokonaisuuteen kuuluva liikerakennus purettaisiin. Myös Pyhäjärven rantareitin kulttuurimaisemaan painottuva luonne suunnittelualueella muuttuisi. Mikäli rantaan rajautuvat alueet täyttyvät rakentamisesta, rantareitiltä avautuvan kulttuurimaiseman historiallinen kertovuus heikentyy merkittävästi. Maakuntamuseo toteaa, että kaavan kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole riittävää ja sitä tulee näiltä osin täydentää.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Arkeologisen inventoinnin raportti on liitetty kaava-aineistoon (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 12.2.2021). Sen mukaan kaava-alueella on paikannettu neljä kohdetta, joista kolme on tulkittavissa ns. muuksi kulttuuriperintökohteeksi: Haikan kartanonpaikka, kartanon sataman jäännökset ja historiallisen Pirkkala-Hatanpää-maantien (kirkkotien) osa.

Maakuntamuseo on kommentoinut raporttia sähköpostiviestissään inventoijalle ja esittänyt siihen lisäyksiä ja täsmennyksiä mm. kohteiden kuvausten, nimeämisen ja tyypittelyn osalta. Raportissa ei ole huomioitu kaikkia maakuntamuseon aiemmassa lausunnossa mainittuja historiallisia kohteita, kuten 1700-luvulta lähtien karttoihin merkittyä Haikan ja Nuolialan kylien välistä rajaa ja osaa edellä mainitusta historiallisen maantien linjasta. Molempiin saattaa liittyä kaavaan merkittäviä, suojeltavia kohteita. Päivitetty inventointiraportti tulee toimittaa maakuntamuseolle hyväksyttäväksi ja arkistoitavaksi Museoviraston tietojärjestelmään sekä lisätä kaava-aineistoon. Tarvittaessa myös kenttätyötä on täydennettävä ennen kaavaehdotuksen viimeistelyä. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavan itäosan maankäyttömerkintöihin vasta arkeologisen selvityksen täydentämisen jälkeen.

Maakuntamuseo esittää arkeologisessa inventoinnissa todettujen kulttuuriperintökohteiden merkitsemistä kaavaan S-osa-aluemerkinnöillä, joiden selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Historialliseen tielinjaan liitettävä määräys on muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien (kadun) hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien (kadun) linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Kartanonpaikalle merkittyjen kulkureittien linjauksia tulee tarkistaa ottaen huomioon kulttuuriperintökohteeseen kuuluvien rakenteiden sijainti; olemassa olevien reittien käyttö on pääsääntöisesti mahdollista ja perusteltua.