rakennusperinteinen

asutushistoria

Isotalo on kylän kantataloja, lohkottu jo 1600-luvulla. Asuintontti on asuttu viimeistään 1700-luvulla. Vanhinta rakennuskantaa edustaa pihapiirissä oleva 1700-luvulta oleva aitta. Muu, monipuolinen rakennuskanta on etupäässä 1900-luvun alkupuolelta. Päärakennus uusittu ja laajennettu 1970-luvulla.

Isontalon tilan rakennukset sijoittuvat Mäenkyläntien ja Heinoontien risteyksessä olevaan rinteeseen. Pihapiirissä ovat asuinrakennus (1923), navetta (1936) , ratassuoja (1958) ja aitta (n. 1700-l loppupuoli) Mäenkyläntien varrella ovat vielä riihi (1900-l alkup.), puimala (1945-47) ja lajittelijakoppi (1964). Pihan luoteispuolella on kuivuri (1984)

Asuinrakennus on rakennettu kivijalalle. Katolla on suurehkot satulakattoiset valokaapit. Rakennusta on laajennettu matalalla lisäsiivellä 1970-luvulla. Ikkunat ovat vaihdettu. Rakennus on alun perin ollut kaksivärinen.

Jalkarakenteella varustettu pieni aitta (3x5 m) on otsallinen ja poskellinen. Pitkänurkkainen hirsirakennus on katettu uudehkolla profiilipeltisellä satulakatolla. Katto- ja lattiarakenteissa on käytetty haljaspuolikkaita. Rakennuksessa on vaakapaneloitu mustaksi maalattu lautaovi. Sen vuorilistat ovat valkoiset, nurkista ristissä.

Navetta on rakennettu kivijalalle. Hirsirunkoinen.

Isotalo on kylän vanhoja kantataloja. Se on lohkottu Mäkelästä 1600-luvulla. Nykyinen tilakeskus on ollut nykyisellä paikalla viimeistään 1700-luvun lopulta. Isontalon vieressä oli aikaisemmin Äkkänen -niminen tila, joka liitettiin Isotaloon 1900-luvun alkupuolella. Männistö (1880) on Äkkäsen torppa, joka itsenäistyi vuonna 1918.

Vuonna 1901 talon isännäksi tuli Johannes Simppa (Isotalo). Hänen jälkeen vuonna 1930 isäntänä jatkoi poika Nikolai Isotalo. Sukupolvi vaihtui vuonna 1970, jolloin nykyinen isäntä aloitti. Nykyisin tilan pellot ovat myyty ja elinkeinona on metsätalous. Lisäksi pihapiirin pellot ja navetta on vuokrattu hevosten käyttöön.

Isotalo sijaitsee Heinoontien varrella olevassa metsäisessä rinteessä. Itäpuolella aukeaa Rautaveden rantapellot. Rannalla näkyy Sastamalan vanha kirkko. Isontalon eteläpuolella on samassa rinteessä Mäkelän ja Luonsin kantatalot. Lähellä ovat myös Raipion, Juurakon ja Pappilan kantatalot. Tilan rakennukset ovat näkyvällä paikalla rinteessä, tilan maisemaa hallitsevat rakennusten lisäksi useat hevosaitaukset. Asuinrakennuksen lähellä on rinteessä omenapuita.

Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää huomiota. Erityisesti vilja-aitta, navetta, riihi ja puimala tulisi säilyttää. Myös pihapiirissä olevat asutushistorialliset jäänteet esim. kivijalat tulisi säilyttää. Vanhan rakennuskannan korjaustöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen rakennettuun ympäristöön materiaalien, mittakaavan ja sijainnin osalta.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Suomen maatilat III, 1932. Maarekisteri Vammalan kaupungista, Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Isotalo Urpo, haastattelu elokuussa 2003