asutushistoria

Kantatalona Heikkilällä on asutushistoriallista merkitystä. Se on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan vanhalta kylätontilta.

Kiinteistöön kuuluvat vuonna 1953 rakennettu päärakennus, omistajan mukaan vuonna 1941 rakennettu pakari sekä ennen sotia rakennetut riviaitta, navetta, yksinäisaitta ja riihi ja lato.

Nykyisen päärakennuksen paikalla on aiemmin ollut hirsinen päärakennus. Sen pohjoispuolella kulmittain siihen nähden on itä-länsi -suunnassa ollut toinen päärakennus, josta nykyisin on jäljellä kivijalka. Nykyisen päärakennuksen perustuksena on betonivalu. 1½-kerroksinen rakennus on vuorattu vaalealla rappauksella ja siinä on yksikerroksinen aumakattoinen umpikuisti. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on yksikerroksinen lisäsiipi. Satulakatto on katettu aaltopellillä.

1½-kerroksinen hirsinen pakarirakennus on lyhytnurkkainen, maalaamaton ja vuoraamaton. Päätykolmioissa on pystylaudoitus. Rakennuksen perustuksena on betonivalu. Satulakatossa on eterniittikate. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Keskellä rakennuksen pitkää lounaisseinää on satulakattoinen avokuisti.

Pihapiirin lounaispuolella pihatien kaakkoispuolella on lato, talli tms. ulkorakennus. Sen perustuksena on luonnonkivipilarit. Hirsirunko on vuoraamaton ja maalaamaton, päätykolmioissa on pystylaudoitus. Satulakatto on katettu aaltopellillä. Keskellä rakennuksen pitkää luoteisseinää on pariovet.

Asiakirjoissa mainitaan Heikkilän isäntä Pietari Mikonpoika vuosina 1483-1507. Vuoden 1539 maakirjassa Sappeen kylässä mainitaan viisi taloa, joista yksi oli Pietari Mikonpojan asuma Heikkilä. Vuonna 1552 Heikkilästä erotettiin isännän veljelle uusi Heikkilä, joka liitettiin takaisin kantataloon vuonna 1579. 1630-luvulla Heikkilän sekä Pakaraisen, Rantalan, Pietilän, Tervan ja Hannulan talot olivat läänitettynä rouva Barbro Skedhelle. Vuosina 1647-1682 Heikkilä sekä Pakarainen ja Hannula olivat lahjoitettuna Sahalahden Haapaniemestä olleelle ratsumestari Jost von Qvantenille. Heikkilä sijaitsi vanhalla kylätontilla vielä 1763-64 laaditun rintamaiden kartan sekä Maanmittaushallituksen isojakokartan mukaan. Heikkilästä on vuonna 1912 lohottu Pensolan kiinteistö ja vuonna 1922 Moision kiinteistö Juho Korpelalle.

Kiinteistö sijaitsee Sappeentien itäpuolella vanhan kylätontin tuntumassa sen koillispuolella. Pihapiiri sijaitsee mäellä, riihet ja yksinäisaitta näitä alempana Sappeentien tuntumassa. Heikkilän kaakkoispuolella sijaitsee siitä erotettu Kivistön kiinteistö. Itäpuolellä on havumetsää.

Osayleiskaava tekeillä vuonna 2002, mutta edelleen voimassa ainoastaan maakuntakaava.

Koukkula, Tuomo 1991: Vanha Sappeen kylä Pälkäneellä. Teoksessa Karuvuori, Kaisu 1991: Pälkäneen Terva-suku. Erkki Matinpoika. Forssan Kirjapaino Oy.