Pikkupalatsi valmistui 1898 Finlaysonin tehtaan isännöitsijä Christian Bruunin asuinrakennukseksi. Palatsin suunnitteli arkkitehti Fredrik Thesleff ja sinne tilattiin harvinainen sisustus Loius Sparren Iris -tehtaalta. Rakennus toimi Finlaysonin isännöitsijöiden ja tehtaanjohtajien asuntona 1980-luvulle saakka, jolloin se muutettiin toimistotiloiksi. Vuonna 2001 Pikkupalatsi tuli yksityiseen omistukseen ja restauroitiin alkuperäiseen asuunsa.

Christian Bruun tilasi vuoden 1897 lopulla sisustukset Pikkupalatsin viiteen huoneeseen sittemmin maineikkaalta Louis Sparrelta. Sparre oli juuri perustanut Porvooseen jugend-kalusteita valmistavan Iris-tehtaan. Sparren suunnittelemat Pikkupalatsin keskimmäisen juhlakerroksen ja saunakerroksen biljardihuoneen koristeelliset paneloinnit seinissä ja katoissa sekä oviverhoilut ovat kaikki säilyneet lähes alkuperäisinä. Nämä kiinteän sisustuksen osat ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltu asemakaavalla.

Pikkupalatsi toimi Bruunin jälkeen kahteen asuntoon jaettuna Finlaysonin isännöitsijöiden ja tehtaanjohtajien asuntoina aina 1980-luvulle saakka. 1982 rakennus muutettiin Canonin toimitiloiksi: seiniin asennettiin valkoisiksi maalatut lasikuitukankaat ja kellariin rakennettiin laitehuoltotilat. Vuonna 2001 rakennus siirtyi yksityiseen omistukseen ja restauroitiin huollla mahdollisimman alkuperäiseen asuun.

Pikkupalatsi Oy on vuodesta 2006 alkaen vuokrannut palatsin kahta alinta kerrosta juhla-, kokous-, konsertti-ja saunatilaisuuksiin sekä järjestänyt tutustumiskäyntejä.

Hirvikallio, Seija. Pikkupalatsi - unesta herätetty. Tampere 2006.

Kosunen, Lasse. Finlaysonin tehdasalue Tampereella. Rakennuskanta -historia ja tulevaisuus. 1994.

Niemelä, Jari. Tiilestä tehty Tampere. Punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna. Tampere-Seuran 110. Julkaisu. Tampere-seura 2006.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi Kaavoitusyksikkö Tampere 1998.