Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikko mainitusta aiheesta. Pikkupalatsi sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston varrella. Bulevardimainen Hämeenpuisto sitä rajaavine rakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja palatsi olennainen osa tätä ympäristöä. Pikkupalatsin on rakennuttanut kodikseen Finlaysonin tehtaan ensimmäinen isännöitsijä Christian Bruun. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Fredrik Thesleff ja se valmistui vuonna 1898. Julkisivut edustavat tyylipiirteiltään uusrenessanssia. Rakennuksessa on edustustiloiksi suunnitellun pääkerroksen lisäksi asuinkerros ja kellarikerros.

Rakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet erinomaisesti alkuperäisen ilmeensä ja myös sisätiloissa on säilynyt alkuperäistä kiinteää sisustusta, jonka on suunnitellut Iris-kalustetehtaan perustaja, taiteilija Louis Sparre. Kiinteistöllä on voimassa vuonna 2005 hyväksytty asemakaava, jossa rakennus on suojeltu sr-45-merkinnällä. Suojelumääräyksen mukaan pikkupalatsi on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelisivat rakennuksen julkisivujen, vesikattojen, porrashuoneiden tai alkuperäisen kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja. Myöskään räystäskorkeutta tai kattomuotoa ei saa muuttaa, eikä lisätä lapeikkunoita. kaavassa on myös määritelty, että julkisivujen pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Rakennusta on kunnostettu 1990-2000-luvuilla. Se on nykyisin pääosin käytössä vuokrattavina juhla-, kokous-, konsertti- ja saunatiloina.

Pirkanmaan maakuntamuseolle toimitettujen aineistojen ja käydyn työneuvottelun (15.2.2019) perusteella Pikkupalatsin julkisivut on suunniteltu kauttaaltaan kunnostettaviksi ja valaistus uusittavaksi. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin aineistoihin (pääpiirustukset, rappaus- ja maalaustöiden selostus, värityssuunnitelma koemaalauksia varten, ikkuna ja ovikorjausten työselostusluonnos sekä pikkupalatsin valaistuskonsepti) ja toteaa seuraavaa.

Pikkupalatsin ulkovaipan korjaus ja valaistus on suunniteltu huolellisesti, ammattimaisesti ja rakennuksen ehdoilla. Suunnitellut korjaustyöt perustuvat julkisivupintojen kuntotutkimuksessa havaittuihin korjaustarpeisiin. Seinien rappaus, syöksytorvet, terassien ja parvekkeiden laatoitukset ja reunapellitykset uusitaan. Laasti- ja kipsikoristeet, terassien ja parvekkeiden kaiteet, ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan. Katto huoltomaalataan. Suunnitelmien mukaan rakennuksen julkisivujen tai katon ilme eivät korjauksessa muutu. Maakuntamuseolla ei ole valituista työtavoista, väreistä tai materiaaleista huomautettavaa. Pohjoisenpuoleisen parvekkeen oven päälle on suunniteltu lisättäväksi pienehkö ovenpäälliskatos. Se olisi lasinen, metallikannatteinen. Lasinen katos vaikuttaa rakennuksen muuhun ilmeeseen nähden vieraalta ja museo kannustaakin pohtimaan paremmin rakennukseen soveltuvan metallisen katoksen rakentamista. Valaistussuunnitelmaa on hienovarainen, pehmeä ja rakennuksen yksityiskohtia harkitusti korostava, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole siitä huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikko mainitusta aiheesta. Pikkupalatsi sijaitsee Tampereen keskustassa Hämeenpuiston varrella. Bulevardimainen Hämeenpuisto sitä rajaavine rakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja palatsi olennainen osa tätä ympäristöä. Pikkupalatsin on rakennuttanut kodikseen Finlaysonin tehtaan ensimmäinen isännöitsijä Christian Bruun. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Fredrik Thesleff ja se valmistui vuonna 1898. Julkisivut edustavat tyylipiirteiltään uusrenessanssia. Rakennuksessa on edustustiloiksi suunnitellun pääkerroksen lisäksi asuinkerros ja kellarikerros.Rakennuksen julkisivut ovat säilyttäneet erinomaisesti alkuperäisen ilmeensä ja myös sisätiloissa on säilynyt alkuperäistä kiinteää sisustusta, jonka on suunnitellut Iris-kalustetehtaan perustaja, taiteilija Louis Sparre. Kiinteistöllä on voimassa vuonna 2005 hyväksytty asemakaava, jossa rakennus on suojeltu sr-45-merkinnällä. Suojelumääräyksen mukaan pikkupalatsi on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelisivat rakennuksen julkisivujen, vesikattojen, porrashuoneiden tai alkuperäisen kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja. Myöskään räystäskorkeutta tai kattomuotoa ei saa muuttaa, eikä lisätä lapeikkunoita. kaavassa on myös määritelty, että julkisivujen pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta. Rakennusta on kunnostettu 1990-2000-luvuilla. Se on nykyisin pääosin käytössä vuokrattavina juhla-, kokous-, konsertti- ja saunatiloina.Pirkanmaan maakuntamuseolle toimitettujen aineistojen ja käydyn työneuvottelun (15.2.2019) perusteella Pikkupalatsin julkisivut on suunniteltu kauttaaltaan kunnostettaviksi ja valaistus uusittavaksi. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin aineistoihin (pääpiirustukset, rappaus- ja maalaustöiden selostus, värityssuunnitelma koemaalauksia varten, ikkuna ja ovikorjausten työselostusluonnos sekä pikkupalatsin valaistuskonsepti) ja toteaa seuraavaa.Pikkupalatsin ulkovaipan korjaus ja valaistus on suunniteltu huolellisesti, ammattimaisesti ja rakennuksen ehdoilla. Suunnitellut korjaustyöt perustuvat julkisivupintojen kuntotutkimuksessa havaittuihin korjaustarpeisiin. Seinien rappaus, syöksytorvet, terassien ja parvekkeiden laatoitukset ja reunapellitykset uusitaan. Laasti- ja kipsikoristeet, terassien ja parvekkeiden kaiteet, ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan. Katto huoltomaalataan. Suunnitelmien mukaan rakennuksen julkisivujen tai katon ilme eivät korjauksessa muutu. Maakuntamuseolla ei ole valituista työtavoista, väreistä tai materiaaleista huomautettavaa. Pohjoisenpuoleisen parvekkeen oven päälle on suunniteltu lisättäväksi pienehkö ovenpäälliskatos. Se olisi lasinen, metallikannatteinen. Lasinen katos vaikuttaa rakennuksen muuhun ilmeeseen nähden vieraalta ja museo kannustaakin pohtimaan paremmin rakennukseen soveltuvan metallisen katoksen rakentamista. Valaistussuunnitelmaa on hienovarainen, pehmeä ja rakennuksen yksityiskohtia harkitusti korostava, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole siitä huomautettavaa.