Viialan kartano (ratsutila): asuinrakennus 1700-1800-luvun vaihde (1866, 1927), asuinrakennus 1804 (1900), asuinrakennus 1930/40-luku, viljamakasiini 1920/30-luku, muita rakennuksia

Tuomarlan pihapiiri, asuin- ja konttorirakennus 1872 (1934) Akaan höyrysahan johtajan asunto

Haihunkosken kivisilta 1887, holvattu neliaukkoinen, 55 metriä pitkä

Perinteiset pientalot ja myymälärakennus pihoineen Tuomarlan itäpuolella

Koski myllynpaikkana ja pato- ym. rakenteiden fragmentit

Lallinmäen kanava, 1874

Nykyisen Rautatienkadun linjaus noudattaa vanhaa maantietä

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Viialan kartano. Viialan kartano on muodostettu 1610-luvulla viidestä talonpoikaistilasta. Sittemmin se muodostettiin ratsutilaksi. Kartanon päärakennuksen iästä ei ole täyttä varmuutta. Rakennus korjattiin 1866 ja nykyiset klassistiset piirteensä se sai vuoden 1927 korjauksessa, jonka suunnitteli rakennusinsinööri Veikko Kallio. Tällöin rakennettiin suuri avokuisti, jota kannattaa neljä doorilaista pylvästä. Kartanon entinen päärakennus on rakennettu vuonna 1804 ja sitä on jatkettu myöhemmin. Rakennuksen ulkoasu on viime vuosisadan [1800-l] lopulta. Saunarakennus on rakennettu vuonna 1947 arkkitehti Jaakko Tähtisen piirustusten mukaan. Talli on vuodelta 1910. Kartanon kolmelta sivulta rakennettu piha avautuu rautatielle päin. Tien toisella puolen on edustava asuinrakennus vuosisadan vaihteen tienoilta.

Haihunkosken koskimiljöö. Haihunkoskessa on kulkenut Saarioisten hallintopitäjän ja Lempäälän välinen raja 1600-luvun loppupuolelle. Haihunkosken kivi on mainittu 1564 myös rajana satakuntalaisten ja hämäläisten välillä. Paikalla on nykyisin muistolaatta. Myllyjä Haihunkoskessa on ollut varmuudella vuodesta 1586. Kosken yli johtaneesta sillasta on ensi maininta vuodelta 1629. Nykyinen, neliaukkoinen kiviholvisilta on rakennettu vuoden 1887 tienoilla. Sillan ympäristössä on säilynyt myös vanhoja patolaitteita. Haihunkosken koskimiljöö muodostaa rehevyydessään ympäristöstä poikkeavan maisemakokonaisuuden.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]