2. Sakasti 1500-luvulta

3. Hautausmaa, aita 1800-luvulta, läpikäytävä/kappeli 1889

4. Tapuli tien toisella puolella 1782

5. Kunnantalo, entinen koulu 1877

6. Paloasema 1948

7. Nuorisoseurantalo 1949

8. Terveystalo 1950

9. Säästöpankintalo 1935

10. Rautialantien ja Rauhantien pienasutus

11. Tallisen kantatilan pihapiiri, päärakennus, luhtiaitta

12. Raitti noudattaa isojakokartan polun linjausta

13. Asuntila

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Vesilahden kirkonkylän mijöö. Vanha maantie kiemurtelee maastoa myötäillen läpi Vesilahden kirkonkylän. Nuorisoseuran talon kohdalla on arkeologisista löydöistään rikas Kirmukarmun rautakautinen kalmisto. Kirkon, sakariston, hautausmaan ja tapulin muodostaman kokonaisuuden ympärillä on vanhasta rakennuskannasta mainittava mm. Osuuspankin talo, Asuntila, Oltavantien varrella oleva vanha asutust, kansakoulu ja kunnantalo. Tallisen tilalla on vanha luhtiaitta.

Vesilahden kirkko, kivisakasti, tapuli ja hautausmaa. Vesilahden seurakunta mainitaan itsenäisenä vuonna 1346. Tälöin Vesilahden ja Lempäälän yhteinn kirkko sijaitsi nykyisin Lempäälään kuuluvassa Aimalassa. Vuonna 1422 vesilahtelaiset rakensivat oman puukirkon ja pieni kivisakasti valmistui 1400-luvun lopulla. Sakariston sisätilaa kattaa kahdeksanjakoinen rengasholvi. Sakariston eteläpäädystä ulkonee liitekivi. Kivistä runkohuonetta päästiin muuraamaan vasta 1500-luvulla, mutta vuodelta 1584 olevan tiedon mukaan se oli vielä keskeneräinen. Ilmeisesti kivikirkko ei valmistunut koskaan täysin. Sen muurit hajotettiin vuonna 1838. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 1801-1802 rakennusmestari Martti Tolpon johdolla. Alkuperäiset suunnitelmat olivat Matti Åkerblomin vuonna 1797 laatimat. Tukholman yli-intendentinvirastossa piirustukset korjattiin 1798 (C.F. Fredenheim). Malliltaan kirkko on päistään särmikäs pitkäkirkko, johon liittyy matalammat ristivarret. Sisätilassa kiinnittyy huomio lehterinkaiteiden maalauskoristeluun, jossa on kuvattuna 55 raamatun henkilöä. Maalaustyö on 1840-luvun lopulta ja eri lähteiden mukaan joko maalaerimestari Caustlinin tai Mennanderin suorittama. Kirkon kattoon on samanaikaisesti maalattu tähtitaivas ja alttariseinälle draperiakoristelu. Vuosisadan vaihteessa kirkossa suoritettiin laajahkot korjaukset. Vanhan hautausmaan aita rakennettiin vuonna 1839 vanhan kivikirkon muurikivistä. Tiiliset tolpat ja rautaportti ovat vuodelta 1879. Vieressä sijaitseva uusi hautausmaa vihittiin käyttöönsä 1889. Puinen siunauskappeli, josta on läpikäynti hautausmalle on samalta ajalta. Maantien toisella puolen sijaitseva kolmijakoinen kellotapuli on vuodelta 1782.

Asuntila, kirkonkylä. Asuntilan tilan rakennukset ovat viime vuosisadan loppupuolelta. Niillä on merkityksensä kirkonkylän miljöön osana.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]