Arkeologinen kulttuuriperintö
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa koskien sähköverkon rakentamista Akaan Kurisjärven, Sotkian ja Onnian alueille. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, kivikautinen asuinpaikka Soininmäki (mj-tunnus 310010011) sekä Eskolanvuoren historiallinen puolustusvarustus (mj-tunnus 310010004). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (Muinaismuistolaki 1 ja 4 §).
Soininmäen kivikautisen asuinpaikan (mj-tunnus 310010011) kohdalla maakaapeli on suunniteltu kulkevan Sotkiantien eteläpuolella, pellon reunassa sekä Soininlahti-nimisen tien länsi- tai itäreunassa kohti pohjoisessa sijaitsevia asuintaloja. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitelluilla maakaapelilinjauksilla tulee suorittaa ennen kaapelointihanketta arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa riittävin maahan kajoavin toimenpitein selvitetään kohteen säilyneisyys. Maakuntamuseo arvioi tarkkuusinventoinnin tuloksen perusteella mahdollisten jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen. Tarkkuusinventoitavat linjaukset käyvät ilmi lausunnon liitekartasta 1. Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa Muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta Muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%).
Maakaapeli on suunniteltu kulkevan Eskolanvuoren historiallisen puolustusvarustuksen läheisyydessä pitkin Sotkiantien eteläreunaa, muinaisjäännösaluerajauksen ulkopuolella. Suunniteltu linjaus on toteutettavissa, mutta maakaapelilinjauksen asennukseen liittyvä kaivuutyö tulee toteuttaa arkeologin valvonnassa liitekarttaan 2 merkityllä osalla. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivuutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (Muinaismuistolaki 14 §).
Suunnitellulla maakaapelilinjauksella sijaitsee neljä muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä merkittyä, 1500-luvun alun maakirjoissa mainittua historiallista asuinpaikkaa: Onnia (mj-tunnus 1000041663), Alpila (mj-tunnus 1000041629), Sotkia (mj-tunnus 1000043500) ja Kurisjärvi (mj-tunnus 1000041652). Historiallisiin kylänpaikkoihin voi liittyä Muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Tämän vuoksi maakuntamuseo esittää maakaapelien asentamiseen liittyvän kaivuutyön arkeologista valvontaa em. kohteiden alueella. Linjaukset, joille valvontaa esitetään, käyvät ilmi lausunnon liitekartoista 2 - 4.
Alpilan, Sotkia ja Kurisjärven kylänpaikkojen alueella sijaitsevien ilmajohtojen purkutyöt on mahdollista toteuttaa seuraavin ehdoin: Purkutyö on pyrittävä tekemään ilman maan kaivamista. Pylväät on pyrittävä nostamaan maasta siten, etteivät alkuperäistä kuoppaa ympäröivät maakerrokset sorru tai rikkoudu. Jos työn aikana maakerroksissa havaitaan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kivi- tai tiilimuurausta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Hankkeesta vastaavan on varmistettava, että arkeologiset kohteet ja niihin liittyvät rajoitukset ovat kaikkien alueella toimivien tiedossa.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnitellun maakaapelireitin itäosa sijoittuu Sotkian ja Kurisjärven alueilla suurelta osin maakunnallisesti arvokkaan Sontulan – Järviön – Sotkian – Kurisjärven kulttuurimaiseman alueelle. Alue on historiallisesti arvokasta maatalousaluetta, joka on säilynyt viljelyksessä vuosisatojen ajan. Rakennuskulttuurin ydinalueeksi arvoalueen sisällä on määritelty historiallisen tielinjan (nyk. Sotkiantien) varrella sijaitsevat Mäki-Tiura ja Sotkian raittikylä.
Kaapelireitin länsiosa sijoittuu puolestaan maakunnallisesti arvokkaan Tarpianjoen kulttuurimaiseman alueelle, joka myös on historiallisesti arvokasta vuosisatoja vanhaa maatalousaluetta. Kaapelireitin pääteepisteessä sijaitseva Uusi-Hautaan kartano on määritelty arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeksi. Uusi-Hautaan kartano on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Pihapiiri muodostaa eheän, kartanoille tyypillisestä rakennuskannasta muodostuvan kokonaisuuden, joka sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla. Suojelualue ulottuu Sotkiantieltä Tarpianjoen rantaan sekä valtatieltä Tarpianjokeen laskevaan ojaan saakka.
Suunniteltu maakaapelireitti kulkee Kurisjärven ja Onnian välillä noudatellen pääasiallisesti Sotkiantien, Kurisjärventien ja Risikkalantien linjauksia sekä rautatien vartta ja haarautuen pienemmille teille. Tie- ja rata-alueiden ulkopuolella kaapelireitti kulkee enimmäkseen pellon- ja metsänreunoja pitkin. Suunnitelluista puistomuuntamoista yksitoista sijoittuu maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Suunnitelmakartan ja ilmakuvien perusteella muuntamot on pyritty sijoittamaan olemassa olevien sähkönsiirtoon liittyvien rakenteiden kohdalle, puuston/kasvillisuuden reunavyöhykkeelle tai rakennusten läheisyyteen, jolloin niiden maisemallinen vaikutus jää pieneksi.
Uusi-Hautaan kartanon suojelualueelle on sijoitettu yksi puistomuuntamo. Se on sijoitettu kartanon pihaan johtavan tien varressa sijaitsevan rakennuksen päätyyn siten, että se jää Sotkiantieltä katsottuna rakennuksen taakse piiloon. Kyseinen rakennus ei kuulu lailla suojeltujen rakennusten joukkoon. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelu on toteutettu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot riittävällä tavalla huomioiden, eikä museolla näin ollen ole hankkeesta näiltä osin huomautettavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa koskien sähköverkon rakentamista Akaan Kurisjärven, Sotkian ja Onnian alueille. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, kivikautinen asuinpaikka Soininmäki (mj-tunnus 310010011) sekä Eskolanvuoren historiallinen puolustusvarustus (mj-tunnus 310010004). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (Muinaismuistolaki 1 ja 4 §).
Soininmäen kivikautisen asuinpaikan (mj-tunnus 310010011) kohdalla maakaapeli on suunniteltu kulkevan Sotkiantien eteläpuolella, pellon reunassa sekä Soininlahti-nimisen tien länsi- tai itäreunassa kohti pohjoisessa sijaitsevia asuintaloja. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kiinteän muinaisjäännöksen alueelle suunnitelluilla maakaapelilinjauksilla tulee suorittaa ennen kaapelointihanketta arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa riittävin maahan kajoavin toimenpitein selvitetään kohteen säilyneisyys. Maakuntamuseo arvioi tarkkuusinventoinnin tuloksen perusteella mahdollisten jatkotutkimusten (esim. pelastuskaivausten tai arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen. Tarkkuusinventoitavat linjaukset käyvät ilmi lausunnon liitekartasta 1. Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa Muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen töiden aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta Muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%).
Maakaapeli on suunniteltu kulkevan Eskolanvuoren historiallisen puolustusvarustuksen läheisyydessä pitkin Sotkiantien eteläreunaa, muinaisjäännösaluerajauksen ulkopuolella. Suunniteltu linjaus on toteutettavissa, mutta maakaapelilinjauksen asennukseen liittyvä kaivuutyö tulee toteuttaa arkeologin valvonnassa liitekarttaan 2 merkityllä osalla. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivuutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (Muinaismuistolaki 14 §).
Suunnitellulla maakaapelilinjauksella sijaitsee neljä muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä merkittyä, 1500-luvun alun maakirjoissa mainittua historiallista asuinpaikkaa: Onnia (mj-tunnus 1000041663), Alpila (mj-tunnus 1000041629), Sotkia (mj-tunnus 1000043500) ja Kurisjärvi (mj-tunnus 1000041652). Historiallisiin kylänpaikkoihin voi liittyä Muinaismuistolain rauhoittamia tai muita huomioonotettavia kiinteitä rakenteita ja kerrostumia. Tämän vuoksi maakuntamuseo esittää maakaapelien asentamiseen liittyvän kaivuutyön arkeologista valvontaa em. kohteiden alueella. Linjaukset, joille valvontaa esitetään, käyvät ilmi lausunnon liitekartoista 2 - 4.
Alpilan, Sotkia ja Kurisjärven kylänpaikkojen alueella sijaitsevien ilmajohtojen purkutyöt on mahdollista toteuttaa seuraavin ehdoin: Purkutyö on pyrittävä tekemään ilman maan kaivamista. Pylväät on pyrittävä nostamaan maasta siten, etteivät alkuperäistä kuoppaa ympäröivät maakerrokset sorru tai rikkoudu. Jos työn aikana maakerroksissa havaitaan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kivi- tai tiilimuurausta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Hankkeesta vastaavan on varmistettava, että arkeologiset kohteet ja niihin liittyvät rajoitukset ovat kaikkien alueella toimivien tiedossa.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnitellun maakaapelireitin itäosa sijoittuu Sotkian ja Kurisjärven alueilla suurelta osin maakunnallisesti arvokkaan Sontulan – Järviön – Sotkian – Kurisjärven kulttuurimaiseman alueelle. Alue on historiallisesti arvokasta maatalousaluetta, joka on säilynyt viljelyksessä vuosisatojen ajan. Rakennuskulttuurin ydinalueeksi arvoalueen sisällä on määritelty historiallisen tielinjan (nyk. Sotkiantien) varrella sijaitsevat Mäki-Tiura ja Sotkian raittikylä.
Kaapelireitin länsiosa sijoittuu puolestaan maakunnallisesti arvokkaan Tarpianjoen kulttuurimaiseman alueelle, joka myös on historiallisesti arvokasta vuosisatoja vanhaa maatalousaluetta. Kaapelireitin pääteepisteessä sijaitseva Uusi-Hautaan kartano on määritelty arvoalueen sisällä rakennuskulttuurin ydinalueeksi. Uusi-Hautaan kartano on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Pihapiiri muodostaa eheän, kartanoille tyypillisestä rakennuskannasta muodostuvan kokonaisuuden, joka sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla. Suojelualue ulottuu Sotkiantieltä Tarpianjoen rantaan sekä valtatieltä Tarpianjokeen laskevaan ojaan saakka.
Suunniteltu maakaapelireitti kulkee Kurisjärven ja Onnian välillä noudatellen pääasiallisesti Sotkiantien, Kurisjärventien ja Risikkalantien linjauksia sekä rautatien vartta ja haarautuen pienemmille teille. Tie- ja rata-alueiden ulkopuolella kaapelireitti kulkee enimmäkseen pellon- ja metsänreunoja pitkin. Suunnitelluista puistomuuntamoista yksitoista sijoittuu maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Suunnitelmakartan ja ilmakuvien perusteella muuntamot on pyritty sijoittamaan olemassa olevien sähkönsiirtoon liittyvien rakenteiden kohdalle, puuston/kasvillisuuden reunavyöhykkeelle tai rakennusten läheisyyteen, jolloin niiden maisemallinen vaikutus jää pieneksi.
Uusi-Hautaan kartanon suojelualueelle on sijoitettu yksi puistomuuntamo. Se on sijoitettu kartanon pihaan johtavan tien varressa sijaitsevan rakennuksen päätyyn siten, että se jää Sotkiantieltä katsottuna rakennuksen taakse piiloon. Kyseinen rakennus ei kuulu lailla suojeltujen rakennusten joukkoon. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suunnittelu on toteutettu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot riittävällä tavalla huomioiden, eikä museolla näin ollen ole hankkeesta näiltä osin huomautettavaa.