Hämeenkyrön kunta on aloittanut rakennussuunnittelun keskitetyn jätevesihuollon järjestämiseksi Hämeenkyrön haja-asutusalueella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa suunnitelluista vesihuoltolinjoista. Maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmakarttoihin (FCG 20.5.2013) ja toteaa seuraavaa.

Hankealueen kaakkoisosassa, Mahnalan alueen isäosassa, Monneron talon lähellä yksi paineviemärilinjoista on sijoitettu muinaismuistolain suojaaman kiinteän muinaisjäännöksen, Monneronmäen (mj.tunnus 108010031) kivikautisen asuinpaikan luoteisreunaan tai sen välittömään läheisyyteen (tila RN:o 1:258). Kohteen tarkkoja maanalaisia rajoja ei tiedetä. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille. Kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Viemärijohtolinjan suunnittelu kivikautisen asuinpaikan läheisyyteen edellyttää kohteen laajuuden ja säilyneisyyden selvittämistä ko. alueella koekaivausten avulla. Vaihtoehtoisesti linja on siirrettävä lännemmäksi, riittävälle etäisyydelle, josta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa (MML 13 §). Idempänä suunniteltu vesihuollon runkolinja sijoittuu toisen kivikautisen asuinpaikan, Sillanpään (mj.tunnus 108010032) lounaisreunaan. Linja tulee siirtää riittävälle etäisyydelle kiinteästä muinaisjäännöksestä. Asuinpaikan tarkkojen rajojen selvittäminen voi edellyttää arkeologisia koekaivauksia tässäkin kohteessa.

Sasin-Miharin alueella suunniteltu runkolinja kulkee Lemmakkalan kylän historiallisen tonttimaan luoteisrajaa pitkin, välittömästi muinaismuistolailla rauhoitetun alueen luoteispuolella (mj.tunnus 1000014105). Koska historiallisen asuinpaikan tarkkoja maanalaisia rajoja ei ole selvitetty, tulee linjan kaivutyöt paaluvälillä 8050-8120 suorittaa arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, työ keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Valvonnan laajuus ko. kohteessa saattaa tarkentua inventoinnin tulosten perusteella (ks. alempana). Inventoinnissa on syytä tarkistaa kylätontin ja muinaisjäännösalueen rajaus.

Suunnitelmassa esitettyjen vesihuoltolinjojen lähiympäristöstä tunnetaan useita arkeologisia kohteita. Hankealuetta ei ole kokonaisuudessaan tutkittu kattavasti ja suunnittelun edellyttämällä tarkkuudella aiemmissa kaava- ym. inventoinneissa. Tunnettujen arkeologisten kohteiden, historiallisen kartta-aineiston sekä maaston korkeusaseman ja topografian perusteella on pidettävä hyvin todennäköisenä, että suunnitelluilla vesihuoltolinjoilla sijaitsee vielä tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta. Niiden huomioonottamiseksi tulee suorittaa suunniteltujen vesihuoltolinjojen arkeologinen inventointi MML 13 §:n mukaisesti.

Hankealueen luoteisosassa on inventoinnissa kiinnitettävä erityistä huomiota Kyröspohjan, Kuotilan, Tokoisten ja Tuokkolan historiallisiin kylätontteihin, joiden alueella suunnitellut linjat kulkevat. Alueen kaakkoisosassa sijaitsee tutkimaton Mahnalan kylätontti, jonka läheltä tunnetaan lisäksi useita kivi- ja rautakautisia irtolöytöjä. Esihistoriallisia löytöpaikkoja on tiedossa muuallakin suunnittelualueella, ja osa niistä voi liittyä kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Inventointiraportissa ja hankkeen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon, että myös kylätonttien edelleen asutuissa/rakennetuissa osissa on maan alla voinut säilyä arkeologisesti merkittäviä kiinteitä rakenteita tai kerroksia, joita koskee muinaismuistolain rauhoitus.

Suunniteltu runkojohtolinja noudattaa tai sivuaa monilta osin kahta historiallisesti merkittävää tielinjaa: Tampere-Hämeenkyrö ja Mouhijärvi-Hämeenkyrö (Hämeen- tai Kyrönkankaan tie ja sen tärkein sivuhaara). Kyrönkankaan tie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1459. Historiallisesti merkittävien teiden likimääräiset linjaukset käyvät ilmi liitekartoista. Suunnitelman mukaan runko- ja kiinteistölinjat tulevat ylittämään vanhoja tielinjoja useissa kohdissa, ja niiden varrelle on lisäksi suunniteltu useita pumppaamoita. Historiallisiin tielinjoihin voi liittyä muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuten yleisestä käytöstä pois jääneitä tieosuu¬ksia, vanhoja tierakenteita ja -kerrostumia. Arkeologisessa inventoinnissa tulee paikantaa em. historialliset tielinjat tarkemmin vanhojen karttojen avulla ja tarkastaa niihin liittyvät kiinteät muinaisjäännökset. Lisäksi tulee arvioida käytössä olevat tieosuudet, joihin voi liittyä arkeologisen valvonnan, dokumentoinnin ja näytteidenoton tarve.

Inventoinnissa, valvonnassa ja koekaivauksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) ja Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja Pirkanmaan maakuntamuseolta (tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, s-posti: vadim.adel@tampere.fi).

Arkeologiset tutkimusraportit ja päivitetyt suunnitelmat tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. Vedenalaisista linjaosuuksista tulee pyytää lausunto Museovirastolta (Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut, Maija Matikka).

Muun kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että hanke käsittää keskeisimpiä valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (Hämeenkyrön kulttuurimaisemat), joihin sisältyy lisäksi erityisiä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden pihapiirien lisäksi alueella on vanhoja ryhmäkyliä ja arvokkaiden kohteiden muodostamia kokonaisuuksia. Erityisenä arvona voidaan mainita myös kumpuileva, vanha viljelymaisema kylien rintamailla. Jätehuoltosuunnitelmassa tulee huolehtia, että näkyvät rakenteet, esimerkiksi pumppaamot, sijoitetaan edellä kuvattujen arvoalueiden ja -kohteiden ulkopuolelle, puuston tai rakennetun ympäristön yhteyteen. Maisemallisesti kriittisiä kohtia pumppaamojen sijoittamisen kannalta ovat Heinijärven pumppaamo Riihivainion eteläreunalla avoimen maisematilan reunalla sekä Herttualan pumppaamo kulttuurihistoriallisesti erityisen merkittävän Herttualan kylän itäreunalla. Kyröspohjan pumppaamo sijoittuu niin ikään erityisen arvokkaaseen ja muutoksia huonosti sietävään osaan valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Ko. kohteita koskevat tarkemmat suunnitelmat tulee toimittaa maakuntamuseolle nähtäväksi.